Pari vuotta sitten Henri Lokki rakensi itselleen 15-neliöisen miniomakotitalon, joka liikkuu tarvittaessa traktorin perässä paikkakunnalta toiselle. Tulevaisuuteen Lokki visioi maaseudulle matalan kynnyksen yhteisöasumisen alueita, jonne paljasjalkaiset kaupunkilaisetkin uskaltaisivat muuttaa.
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut
– Henkilökohtaisesti talon rakentamisessa on ollut kyse siitä, että olen pystynyt suunnittelemaan sellaiset asumisen ja elämisen puitteet, jotka ovat linjassa sellaisen elämän kanssa, mitä minä haluan elää, Lokki kertoo 15-neliöisen omakotitalonsa ideasta.
Viime keväästä Lokki on jakanut omaa kotiaan rakentaessa tekemiä oivalluksia muillekin minimalistisesta asumisesta innostuneille. Kotosen rakennuskoulun liikuteltavan pientalon rakennuskurssilla opetellaan moninaisia taitoja, joita oman talon rakentamiseen tarvitaan.
Lokki sanoo reagoineensa kysyntään. Erityisesti kaupunkialueilla asuntojen hintojen noustessa yhä harvemmalla keskituloisella on varaa haaveilla omassa kodissa asumisesta. Edulliset pikkutalot toisivat asumiseen vaihtoehdon, johon pienempituloisillakin olisi varaa.
– Pikkutalot tarjoavat vähintäänkin vaihtoehdon asumiseen. Kun asunto on liikuteltava, tarjoaa se esimerkiksi mahdollisuuden rakennemuutoksesta kärsivillä aloilla työskenteleville muuttaa paikkakunnalta toiselle töiden perässä. Toinen asumisen yhdenvertaisuutta parantava tekijä on edullisuus. Kolmantena yhdenvertaisuutta parantaa myös se ajatus, että kaikilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus rakentaa oma kotinsa.
Rakentamisen kustannukset pysyvät maltillisella tasolla, kun hyödynnetään kierrätysmateriaaleja sekä vanhoja perinnerakentamisen oppeja. Luonnonmateriaaleja, kuten hirttä ja savea, saadaan luonnosta. Lokin oma talo nousi pystyyn 5 000 eurolla.
Hinnan lisäksi kohtuullista on myös talon koko: 15 neliöön mahtuu kaikki tarpeellinen. Pikkutaloon muuttaminen vaatii kuitenkin monelta ajatusmallien murtamista, josta myös oman minitalon suunnittelu kannattaa aloittaa.
– Ensin on hahmotettava se, millaista elämää halutaan elää ja vasta sitten suunnitella itse rakennus. Pienen tilan kannalta on keskeistä, että kaikki mahtuu ja toimii. Se on aika syvä, inhimillinen prosessi lähteä miettimään, mitä asumiselta oikeasti halutaan ja tarvitaan. Siihen kuuluu paljon irti päästämistä ja luopumista. Meillä tuntuu olevan sellainen kulttuuri, että haalitaan tavaraa pahan päivän varalle. Tavaramäärän karsimisesta seuraa uudenlainen vapaus: kun kotona vallitseva epäjärjestys ei paina mieltä, jää aikaa tärkeämpiin asioihin.
”Pitäisi olla 200-neliöinen omakotitalo ollakseen kunnon suomalainen”
Jokaisen elämä kuitenkin mahtuisi 15 neliöön, sanoo Lokki.
– Talojen koko on viime vuosikymmeninä tuplaantunut samalla kun perhekoot ovat pienentyneet. Ennenkin elettiin hyvin lokoisasti pienessä tilassa. Kukaan ei tarvitse nykyisen normin verran neliöitä ympärilleen.
Samaan aikaan päätään onkin nostanut kompaktin asumisen trendi. Lokki arvelee, että trendi on vastareaktio materialismille: elämältä kaivataan yksinkertaisuutta. Ison talon ylläpito kuluttaa aikaa, energiaa ja rahaa, joka on pois tärkeämmiltä, yksilölle todella merkityksellisiltä asioilta.
– Nyt meillä on normi, että pitäisi olla 200-neliöinen omakotitalo ollakseen kunnon suomalainen, Lokki toteaa.
Lokin rakentama miniomakotitalo on esimerkki Kotosesta, jollaisia myös kursseilla opetellaan rakentamaan. Se on myös esimerkki omistusasumisesta, joka ei vaadi pankkilainaa.
– Niin kauan, kun omakotitaloa rakentaessa vaihtoehtona on joko 200 000 tai 300 000 euron pankkilaina, etkä tiedä muista vaihtoehdoista, niin valinta on aina ihmiselle kohtuuton. Kohtuullisuus on sitä, että tietää, mitä haluaa ja saa, mitä tilaa. Jos tiedät muistakin vaihtoehdoista, ja otat silti ison lainan, niin silloin se on OK. Kohtuullisuutta on myös saada tietoa eri asumisen vaihtoehdoista, ja mistä niiden kustannukset muodostuvat. Asuntojen hinnoissa mittava osa koostuu rakentamisen katteista. Se, että asuminen kallistuu koko ajan, ei johdu mistään muusta kuin katteista. Jos rakennat talon kierrätysmateriaaleista, hirrestä ja savesta, niin niidenhän hinta ei juuri ole vuosien aikana muuttunut miksikään, Lokki sanoo.
Matalan kynnyksen maaseutuasumiselle kysyntää
Lokki on filosofi (VTM), joka ratkaisee ongelmia työkseen. Tulevaisuuteen Lokki visioi Kyläsiä: yhteisövaraisia pieniä asuinalueita maaseudun rauhassa, minne oman Kotosen voisi asettaa. Lokki uskoo, että matalan maatila-asumisen konseptille olisi kysyntää.
– Ajatus on, että omassa 15 neliössä ei tarvitse olla ihan kaikkea, eikä omavaraisuus ole välttämätöntä. Moni haluaisi kokeilla maaseutuasumista, koska on mahdollisuus etätöihin, elämäntilanne sen mahdollistaisi tai haluttaisi pois kaupungista. Ongelma on kuitenkin se, että maaseudulla on vähän vuokra-asuntoja. Porukalla voitaisi ostaa pieni mökki, pientila tai muu kiinteistö, jonka ympärille rakentaa Kotosia.
Yhteisesti ostettu tontti ja asuinalueen keskeinen yhteinen tila jakaisi myös asumisen kustannukset pienempiin eriin. Yhteisistä tiloista voisi löytyä esimerkiksi sauna tai etätyöskentelyn mahdollistava tila.
– Suomalaiset ovat nyt tosi individualistinen kansa. Puhutaan, että ennen oltiin omavaraisia, mutta oikea termi olisi mielestäni yhteisövaraisia. Ennen tehtiin paljon talkoovoimin ja naapuriapu oli mittavaa. Nykyään naapuri on pahimmillaan, näin kärjistetysti, Suomen paras poliisi.
Rakentamisen vaihtoehdoista tarvitaan enemmän tietoa
Lokin mielestä Suomessa rakentaminen on turhan tiukasti säädeltyä. Mittakaavaltaan pienten rakennushankkeiden valvontaa hän toivoisi höllättävän. Samoja tulkintoja ei voida noudattaa niin suurten ostoshallien kuin pienten saunamökkien rakentamisessa.
Suomalaisen asumisen yhdenvertaisuutta parantaisi tavallisten ihmisten tietämys muistakin rakentamisen vaihtoehdoista kuin niistä perinteisistä. Kenen tehtävä niistä on kertoa?
– Koen, että kansakunnan tehtävä on sivistää itseään, mutta onhan meillä myös rakentamiseen erikoistunut virasto, johon otetaan yhteyttä, kun halutaan rakentaa. Niiden tahojen, jotka neuvovat rakentamisessa, pitäisi kertoa kaikista asumisen vaihtoehdoista. Toisaalta kun arkkitehdiltä menee kysymään, mikä olisi paras talo minulle, niin arkkitehdeistä harva on perehtynyt kierrätys- tai luonnonmateriaaleilla rakentamiseen.
Lokki peräänkuuluttaa myös terveellistä rakentamista, minkä vuoksi suosii luonnonmateriaaleja. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan sisäilmaongelmista kärsii päivittäin 600 000–800 000 suomalaista. Suurin syy löytyy rakennusten kosteus- ja homevaurioista.
– Elintarvikkeiden kyljistä löytyvät tuoteselosteet, mutta rakentamisessa sellaisia ei toistaiseksi edellytetä. Se on ongelma. Meidän pitäisi kansakuntana herätä rakentamisen kyseenalaiseen tilaan ja homekoulujen taustalla vaikuttaviin syihin. Sekä kuluttajina että veronmaksajina voimme edellyttää rakentamiselta läpinäkyvyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta, jotta kodeissamme, kouluissamme ja työpaikoillamme olisi hyvä elää ja tehdä työtä.