Tuleeko Ranskan saariryhmästä itsenäinen Kanaky – nikkelistä rikas Uusi-Kaledonia äänestää parhaillaan itsenäistymisestä

Äänestys alkoi kello 9 sunnuntaiaamuna paikallista aikaa. Äänioikeutettuja on noin 175 000. Asukkaita saarilla on kaikkiaan reilut 260 000.

Äänestyksen oli määrä päättyä kello kuudelta illalla paikallista aikaa. Aamupäivän aikana lähes 42 prosenttia äänioikeuteutuista oli äänestänyt.

Uudessa Kaledoniassa sijaitsee arviolta neljäsosa maailman tunnetuista nikkelivaroista ja alue on myös strategisesti tärkeä Ranskalle. Nikkeli on elintärkeä raaka-aine elektroniikkateollisuudessa.

Väkivaltaisuuksia pelätään

Kansanäänestyksen on pelätty laukaisevan väkivaltaisuuksia kanak-alkuperäisväestön ja eurooppalaistaustaisten välillä. 1980-luvulla etnisten ryhmien välisissä väkivaltaisuuksissa Uudessa-Kaledoniassa kuoli yli 70 ihmistä. Levottomuudet johtivat tuolloin aiempaa suuremman itsehallinnon myöntämiseen saariryhmälle.

Kanakien enemmistö kannattaa itsenäisyyttä ja eurooppalaistaustaiset pääsääntöisesti Ranskan yhteydessä pysymistä.

– Tämä on suuri päivä! Isosiäni ja isäni taistelivat itsenäisyyden puolesta ja tänään on toinen taistelu äänestyspaikoilla, sanoi itsenäisyyttä kannattava Patrick Watrone heiluttaen Uuden-Kaledonian itsenäisyysmieleisten lippua.

Macron: Ranska ei olisi yhtä kaunis

Kanakkien kannatus itsenäisyydelle ei ole kuitenkaan yksimieleistä. Jotkut ovat sitä mieltä, että Ranskan yhteydessä pysyminen on parempi vaihtoehto, sillä Ranskan hallinto kanavoi vuosittain noin 1,3 miljardia euroa varoja saariryhmälle.

– En ole varma, onko meillä tarvittavia varoja itsenäisyyteen, sanoi 62-vuotias eläkeläinen Marc Gnitape.

Mielpidemittausten mukaan peräti 63-75 prosenttia kannattaa Ranskan yhteydessä pysymistä.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on pysynyt suurelta olsin hiljaa kansanäänestyksestä. Hänen on määrä pitää televisoitu puhe aiheesta äänestystuloksen selvittyä.

Macron sanoi kuitenkin vieraillessaan toukokuussa Uuden-Kaledonian pääkaupungissa Noumeassa, että "Ranska olisi vähemmän kaunis ilman Uutta-Kaledoniaa".

Ranska hankki saaret perustaakseen vankiloita 18 000 kilometrin päähän

Uusi-Kaledonia sijaitsee reilut 1200 kilometriä Australiasta itään ja 18 000 kilometrin päässä Ranskasta. Alue on ollut osa Ranskaa vuodesta 1853. Rnaksna hankki saariryhmän alunperin käyttääkseen sitä rangaistussiirtolaisena.

Saarirymän väestöstä noin 40 prosenttia on alkuperäisväestöön kuuluvia kanakeja. Eurooppalaistaustaisia on noin 27 prosenttia. Lisäksi saarillla asuu muun muassa tahitilaisia, indonesialaisia, kiinalaisia ja vietnamilaisia .