Tuhansia metallinetsijöiden löytöjä on jäänyt odottamaan konservointia Museoviraston hyllyille, koska niiden käsittelyyn ei ole varaa eikä tekijöitä. Maasta nostetut rautaesineet voivat vaurioitua pahoin jopa alle vuodessa.
Yksistään viime vuonna Museovirastoon tuli parituhatta harrastajalöytöä, joista vain pieni osa pystytään konservoimaan. Viraston mukaan Vantaan uusi kokoelma- ja konservointikeskus tarjoaa kuitenkin aiempaa paremmat olosuhteet esineiden säilyttämiseen.
Arkeologisia löytöjä konservoi kokopäiväisesti vain yksi ihminen. Museovirastolta on vähennetty viime vuosina määrärahoja ja henkilökuntaa, mikä on lisännyt resurssipulaa. Samalla löydöt ovat lisääntyneet kovaa vauhtia.
– Arviolta 70 % esineistä tarvitsee jotain käsittelyä, yli-intendentti Jutta Kuitunen Museovirastosta kertoo. Joskus käsittely on puhdistamista, joskus perusteellisempaa konservointia.
Tätä nykyä konservoinnissa on pakko priorisoida eli valita lähinnä ne esineet, jotka menevät näyttelyihin. Konservoiminen olisikin usein tärkeää paitsi esineiden suojelemiseksi, myös niiden saamiseksi näytteille.
Kilometrin pituinen työlista
Yhden kokopäiväisen työntekijän lisäksi myös muutama muu konservaattori osallistuu arkeologisten löytöjen konservointiin, kertoo konservointiyksikön päällikkö Eero Ehanti. Lisäksi konservointiin on saatu lisävoimia projektien ja kulttuurikummien avulla.
Tehtävälista on silti loputtoman pitkä, varsinkin kun arkeologisten löytöjen konservointi on hidasta puuhaa.
Ehanti kuitenkin muistuttaa, että Vantaan Hakkilaan valmistui kaksi vuotta sitten korkeatasoinen kokoelma- ja konservointikeskus. Siellä esimerkiksi ilmankosteus ja lämpötila voidaan pitää tasaisina.