Tuhannet muinaislöydöt odottavat konservointia Museovirastossa – keihäänkärki voi ruostua alle vuodessa

Tuhansia metallinetsijöiden löytöjä on jäänyt odottamaan konservointia Museoviraston hyllyille, koska niiden käsittelyyn ei ole varaa eikä tekijöitä. Maasta nostetut rautaesineet voivat vaurioitua pahoin jopa alle vuodessa.

Yksistään viime vuonna Museovirastoon tuli parituhatta harrastajalöytöä, joista vain pieni osa pystytään konservoimaan. Viraston mukaan Vantaan uusi kokoelma- ja konservointikeskus tarjoaa kuitenkin aiempaa paremmat olosuhteet esineiden säilyttämiseen.

Arkeologisia löytöjä konservoi kokopäiväisesti vain yksi ihminen. Museovirastolta on vähennetty viime vuosina määrärahoja ja henkilökuntaa, mikä on lisännyt resurssipulaa. Samalla löydöt ovat lisääntyneet kovaa vauhtia.

– Arviolta 70 % esineistä tarvitsee jotain käsittelyä, yli-intendentti Jutta Kuitunen Museovirastosta kertoo. Joskus käsittely on puhdistamista, joskus perusteellisempaa konservointia.

Tätä nykyä konservoinnissa on pakko priorisoida eli valita lähinnä ne esineet, jotka menevät näyttelyihin. Konservoiminen olisikin usein tärkeää paitsi esineiden suojelemiseksi, myös niiden saamiseksi näytteille.

Kilometrin pituinen työlista

Yhden kokopäiväisen työntekijän lisäksi myös muutama muu konservaattori osallistuu arkeologisten löytöjen konservointiin, kertoo konservointiyksikön päällikkö Eero Ehanti. Lisäksi konservointiin on saatu lisävoimia projektien ja kulttuurikummien avulla.

Tehtävälista on silti loputtoman pitkä, varsinkin kun arkeologisten löytöjen konservointi on hidasta puuhaa.

Ehanti kuitenkin muistuttaa, että Vantaan Hakkilaan valmistui kaksi vuotta sitten korkeatasoinen kokoelma- ja konservointikeskus. Siellä esimerkiksi ilmankosteus ja lämpötila voidaan pitää tasaisina.

– Kokoelmatilat tarjoavat niin hyvät olosuhteet eri materiaaleille, että niiden avulla voidaan torjua esineiden vahingoittumista.

Yli-intendentti Kuitunen toivoo, että esinelöydöt lähetetään edelleenkin Museovirastoon Suomen yhteisen kulttuuriperinnön kartuttamista varten. Myös lain mukaan muinaisesineet kuuluvat valtiolle.

– Vaikka aktiivista konservointia ei tehtäisikään, esineiden säilyvyys pyritään takaamaan. Lisäksi kaikki esineet dokumentoidaan perusteellisesti kasvattamaan arkeologista tietovarastoa.

Mitä teen, kun löydän muinaisesineen?

–  Lain mukaan yli satavuotiaat esineet kuuluvat valtiolle.

–  Löydöstä voi ilmoittaa osoitteeseen metallinilmaisin@museovirasto.fi.

–  Esineen voi myös lähettää Museovirastoon tai maakuntamuseoon yhdessä Museoviraston verkkosivuilta löytyvän kysymyslomakkeen kanssa.

–  Lähetys on maksuton, kun kertoo postissa asiakaspalautuksesta.

–  Museovirasto arvioi, kuuluuko esine muinaismuistolain piiriin ja halutaanko se kokoelmiin.

–  Löytäjä voi lahjoittaa esineen ja saada siitä kunniakirjan tai tarjota sitä lunastettavaksi.

–  Lunastuksiin oli kuitenkin viime vuonna käytössä vain 20  000 euroa.

–  Löytöpaikka voi olla kiinteä muinaisjäännös kuten asuinpaikka, joten kaivaminen pitäisi lopettaa, jotta paikka voi palvella tutkimusta.

–  Tunnettujen kiinteiden muinaisjäännösten esineet kuuluvat korvauksetta valtiolle.

–  Alle satavuotiaat esineet ovat löytötavaroita, joista ilmoitetaan poliisille tai sotamateriaalista Puolustusvoimille. 


Lue myös:

    Uusimmat