Kansalaisten tekemät historialliset esinelöydöt ovat erittäin tärkeitä Museovirastolle ja Kansallismuseolle. Metallinpaljastimien suosion kasvun myötä löytöjen määrä on kymmenkertaistunut. Yleisimmät löydöt ovat vanhoja rahoja. Osa harrastajien löydöistä päätyy arkeologisiin kokoelmiin, ja osan saavat löytäjät pitää.
MTV Uutiset kertoi eilen Porkkalasta löytyneestä rahakätköstä, josta löytyi lähes 300 1700-luvun kuparista kolikkoa. Museovirastoon tulee vuosittain runsaasti ilmoituksia harrastajien tekemistä historiallisista löydöistä. Löydöt ovat lisääntyneet metallinpaljastimien suosion kasvun myötä.
– Suosio alkoi noin 10 vuotta sitten ja sitä myötä kansalaisten tekemät löydöt kymmenkertaistuivat nopeasti, kertoo tutkija ja projektipäällikkö Ville Rohiola Museovirastosta.
Löydöillä ei pääse rikastumaan
Museoviraston Ilppari-palveluun on tehty vajaassa puolessatoista vuodessa yli 4000 ilmoitusta, joissa on tiedot noin 7000 löydetystä esineestä. Yleisimmät löydöt ovat 1700- ja 1800-luvun rahoja. Paljon löydetään myös rautakauden aseita ja koruja sekä keskiaikaisia rahoja. Esihistorialliset ja keskiajan löydöt liitetään aina Kansallismuseon arkeologisiin kokoelmiin.
Uudempien löytöjen kohdalla harkitaan tapauskohtaisesti, saako löytäjä pitää ne vai liitetäänkö ne kokoelmiin. Löytäjä voi saada vaatimattoman rahallisen korvauksen kokoelmiin päätyvistä esineistä.
– Aarteenetsintä ei ole rahallisessa mielessä oikea sana kuvaamaan tätä. Nämä ovat korvauksia, elinkeinoa tästä ei kyllä saa, toteaa Rohiola.
