Tällaisia löytöjä suomalaiset aarteenetsijät tekevät! Metallinpaljastimien suosion kasvu kymmenkertaisti harrastajien historialliset esinelöydöt

Harrastajien tekemät esinelöydöt auttavat historian tutkimusta 2:03
Harrastajien tekemät esinelöydöt auttavat historian tutkimusta.

Kansalaisten tekemät historialliset esinelöydöt ovat erittäin tärkeitä Museovirastolle ja Kansallismuseolle. Metallinpaljastimien suosion kasvun myötä löytöjen määrä on kymmenkertaistunut. Yleisimmät löydöt ovat vanhoja rahoja. Osa harrastajien löydöistä päätyy arkeologisiin kokoelmiin, ja osan saavat löytäjät pitää. 

MTV Uutiset kertoi eilen Porkkalasta löytyneestä rahakätköstä, josta löytyi lähes 300 1700-luvun kuparista kolikkoa. Museovirastoon tulee vuosittain runsaasti ilmoituksia harrastajien tekemistä  historiallisista löydöistä. Löydöt ovat lisääntyneet metallinpaljastimien suosion kasvun myötä.

– Suosio alkoi noin 10 vuotta sitten ja sitä myötä kansalaisten tekemät löydöt kymmenkertaistuivat nopeasti, kertoo tutkija ja projektipäällikkö Ville Rohiola Museovirastosta.

Löydöillä ei pääse rikastumaan

Museoviraston Ilppari-palveluun on tehty vajaassa puolessatoista vuodessa yli 4000 ilmoitusta, joissa on tiedot noin 7000 löydetystä esineestä. Yleisimmät löydöt ovat 1700- ja 1800-luvun rahoja. Paljon löydetään myös rautakauden aseita ja koruja sekä keskiaikaisia rahoja. Esihistorialliset ja keskiajan löydöt liitetään aina Kansallismuseon arkeologisiin kokoelmiin.

Uudempien löytöjen kohdalla harkitaan tapauskohtaisesti, saako löytäjä pitää ne vai liitetäänkö ne kokoelmiin. Löytäjä voi saada vaatimattoman rahallisen korvauksen kokoelmiin päätyvistä esineistä.

– Aarteenetsintä ei ole rahallisessa mielessä oikea sana kuvaamaan tätä. Nämä ovat korvauksia, elinkeinoa tästä ei kyllä saa, toteaa Rohiola.

Yli 100-vuotiaista esineistä on ilmoitettava 

Muinaismuistolaki määrittelee, miten yli 100 vuotta vanhojen esinelöytöjen kanssa toimitaan.

– Niistä tulee ilmoittaa museovirastolle mahdollisimman nopeasti, lopettaa etsintä ja välttää esineen turhaa puhdistamista, ohjeistaa Rohiola.

Museovirasto kehittää parhaillaan digitaalisia palveluja, jotta kaikki kiinnostuneet voisivat tutustua löytöihin.

– Olen itse parhaillaan mukana SuALT-projektissa, jossa rakennetaan Löytösampo-palvelua. Sieltä pääsee tulevaisuudessa katsomaan metallinetsinlöytöjä ja niitä koskevia tietoja.

Jokainen löytö on tärkeä

kanslaisten tekemiä löytöjä on esillä Kansallismuseon näyttelyssä. Museon arkeologisesta kokolemasta myös lainataan esineitä museoihin eri puolille Suomea ja maailmaa.

Kansalaisten esinelöydöt ovat tärkeitä museovirastolle, koska sen omat resurssit ovat rajalliset.

– Kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet kansalaiset ovat meille älyttömän suuri voimavara. Olen usein ajatellut, että jokainen löytö on yhdellä tapaa osa suurta palapeliä, jonka kautta me rakennamme käsitystä menneisyydestä ja omasta kulttuuristamme, muotoilee Rohiola. 

Lue myös:

    Uusimmat