Jos Yhdysvallat rikkoo kansainvälisiä sopimuksia, se voi avata vaarallisen oven myös Suomen kannalta.
Yhdysvaltojen hallinto on viime viikkoina suorittanut useita aseellisia iskuja venezuelalaisiin aluksiin kansainvälisillä vesillä Karibianmerellä.
Yhteensä iskuissa on kuollut 14 ihmistä. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan voidaan puhua murhista.
– Kyllä voidaan, ja pitää puhua.
1:33
Valtiot noudattavat omia sisäisiä ja kansainvälisiä järjestelmiä, kuten lainsäädäntöä ja sopimuksia. On tilanteita, joissa valtion ja sen asevoimien tai poliisin jopa kuolettava voimankäyttö voidaan nähdä oikeutettuna.
Nämä tilanteet eivät ole olleet sellaisia, Salonius-Pasternak sanoo.
– Jos tämä normi rikotaan, mikä estäisi Venäjää ampumasta jotain venettä Suomenlahdella ja vain sanovan: "no mielestämme ne olivat terroristeja"?
– On syy, miksi myös Suomessa on kiinnostusta sille, että suurvallat yrittäisivät seurata lakeja.
Hallinnon machomainen asenne tappamiseen
Presidentti Donald Trump yhdessä muun hallintonsa kanssa perustellut iskuja sillä, että alukset kuljettivat huumeita kohti Yhdysvaltoja.
– Huumeterroristit ovat Yhdysvaltojen vihollisia – he aktiivisesti tuovat kuoleman rannikoillemme, sanoi sotaministeri Pete Hegseth X-palvelussa.
– Jäljitämme heidät, tapamme heidät ja hajotamme heidän verkostonsa kaikkialla pallonpuoliskollamme – valitsemanamme ajankohtana ja valitsemassamme paikassa.
Salonius-Pasternak ei ole arvionsa kanssa yksin. Useat lainoppineet ovat sitä mieltä, että voidaan puhua murhasta ilman oikeudenkäyntiä.
Valkoinen talo ei ole toimittanut todisteita siitä, miten alukset olisi varmistettu huumekuljetuksiksi ennen iskuja. Oikeastaan mitään yksityiskohtia ei ole kerrottu: mitä huumeita ja millaisia määriä alukset kuljettivat, ja keitä aluksissa olleet henkilöt olivat.
Ja vaikka kyse olisikin huumekuljetuksista, se ei itsessään tee iskuista kansainvälisten sopimusten valossa sallittuja.
YK:n ihmisoikeusjulistuksen 3. artikla takaa jokaiselle oikeuden elämään, ja artikla 10 oikeuden puolueettomaan oikeudenkäyntiin.
Lue myös: Yhdysvallat irtisanoi Suomen kanssa allekirjoittamansa asiakirjan informaatiovaikuttamisen torjumisesta
Salonius-Pasternakin mukaan tässä rikottiin näistä molempia, mutta Trumpin hallinto ei näytä välittävän.
Hän nostaa esiin Trumpin hallinnon tekemän iskun Jemeniin, josta käyty Signal-keskustelu maan ylimpien viranhaltijoiden kesken vuodettiin julkisuuteen.
– Tästä näkyy läpi tällainen machomainen [asenne], että nyt saatiin tapettua ihmisiä. Se saatetaan esitellä niin, että nyt suojellaan amerikkalaisia, mutta läpi tulee sellainen tyydytys siitä, että nyt on oltu koviksia.
Varapresidentti "ei välitä p*skaakaan"
Monet aiemmatkin Yhdysvaltojen presidentit ovat määränneet kuolettavia iskuja, jotka kohdistuvat muiden valtioiden kansalaisiin.
Vuonna 2001 kongressi hyväksyi lain, joka sallii presidentille aseellisen voimankäytön sodan ulkopuolella tietyin reunaehdoin.
Näitä reunaehtoja on ennenkin venytetty, mutta Salonius-Pasternakin mukaan yksi merkittävä asia kuitenkin erottaa Trumpin hallinnon edeltäjistään.
– Äänensävy on ollut valitteleva, että ei ole ollut muita vaihtoehtoja kuin iskeä – mutta on pyritty hyvin perustelemaan, kehen on isketty.
Esimerkiksi Obaman tai Bidenin hallinnot ovat ainakin pyrkineet kaivamaan toimilleen kansallista ja kansainvälistä juridista pohjaa.
– Nyt vaikuttaa siltä, että Trumpin hallinnossa ei välitetä ja että tämä on ehkä osa sitä laajempaa pyrkimystä luoda tilannetta, missä presidentin valtaoikeuksia laajennetaan sille tasolle, että ei tarvitse löytää mitään juridista perustetta.
– Se [peruste] on vain "koska presidentti totesi näin". Se olisi ilmeisesti hyvin vaarallinen tie.
10:35
Trump on kaikin puolin ylpeästi kertonut, että hän on antanut määräykset tappaviin iskuihin.
Myös varapresidentti J. D. Vance on suhtautunut kritiikkiin ilmeisen välinpitämättömästi.
Eräs kommentoija kirjoitti hänen iskuja hehkuttavaan X-julkaisuunsa, että toisen valtion siviilikansalaisten tappamista ilman minkäänlaista oikeusprosessia kutsutaan sotarikokseksi.
– Minä en välitä paskaakaan, miksi sinä sitä kutsut, J. D. Vance totesi.
Yhdysvaltojen asenteella on vaikutuksia myös Atlantin yli.
– Jos synnytetään tällainen ajatus, että USA:n poliittinen johto ei välitä, vaan ilakoi sen suhteen eikä edes yritä löytää mitään juridista perustelua toiminnalleen, niin onhan se erittäin huono yhtälö, Salonius-Pasternak sanoo.
– Se tavallaan avaa oven, että miksei Kiina voisi tehdä samaa Etelä-Kiinan merellä? Yhdysvallat valittaisi siitä heti tietenkin, mutta kun yksi suurvalta avaa sen oven, miksi muut eivät käyttäisi sitä?
Trumpin haastajat ovat voimattomia
Käytännössä Yhdysvallat pystyy toimimaan Karibianmerellä tällä hetkellä miten haluaa.
Venezuela on vannonut kostoa, mutta sen todelliset mahdollisuudet siihen ovat heikot. Kansainvälinen yhteisöllä on vähän keinoja vaikuttaa Yhdysvaltojen tekemisiin.
– Jos Yhdysvaltain kongressi ei mitenkään puutu tähän, eikä siitä ole kauheasti merkkejä, niin kukaan ei oikeasti voi tehdä mitään, Salonius-Pasternak sanoo.
Yhdysvaltojen kongressi todella näyttäytyy haluttomalta ja kyvyttömältä puuttumaan presidentin toimiin.
Demokraateilla voisi olla halua haastaa, mutta he ovat vähemmistössä. Republikaanit eivät halua asettua presidenttiään vastaan, vaikka kyseenalaistaisivatkin hänen toimiaan.
2:55
Trump on taitava kääntämään asiat omaksi edukseen. Iskut Karibianmerellä ovat hallinnon mukaan USA:n puolustamista terroristeilta – jos niitä kritisoidaan, on Trumpin helppo syyttää tätä tahoa terroristien puolustelijaksi.
Mahdolliset kriitikot on poistettu myös asevoimista.
– Yksi ensimmäisiä tekoja, joita [sotaministeri] Hegseth ja Trumpin hallinto tekivät keväällä, oli antaa potkut Yhdysvaltojen asevoimien keskeisille pääjuristeille potkut.
– Sillä varmistettiin, että nyt sieltä löytyy vain ihmisiä, jotka ainakin julkisesti hyväksyvät kaiken toiminnan.