Professori ei näe suurta suunnitelmaa Trumpin hallinnon toimissa.
Keskiviikkona Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti jälleen äkillisen suunnanmuutoksen politiikassaan, kun hän jäädytti viikkoa aiemmin ilmoittamansa maailmanlaajuiset tullimaksut samana päivänä, jolloin niiden oli määrä astua voimaan.
Trumpin hallinnon jäsenet ovat joutuneet mediassa selittämään, että tämä oli alun perinkin osa suunnitelmaa, vaikka vielä päiviä aikaisemmin he olivat väittäneet, että tulleista ei peräännytä. Oliko kyse suuresta suunnitelmasta vai hätäpäissä tehdystä peruuttelusta? Aalto-yliopiston rahoituksen professori Matthijs Lof uskoo jälkimmäiseen selitykseen.
1:01
– Selvästi näyttää siltä, että Trumpin hallinto säikähti sekasortoa ja varsinkin (Yhdysvaltain) velkakirjojen myyntiä, joka oli alkanut. Tuloksena oli se, että hallinto muutti kurssiaan. Näyttää siltä, että he vetäytyivät suunnitelmistaan. En näe, että tässä olisi ollut mitään suurta suunnitelmaa, sanoo Lof STT:lle.
Lof ei lähde arvailemaan sitä, mitä Trumpin asettaman määräajan sisällä voisi tapahtua.
– Tietysti Trumpin päädyssä voi tapahtua paljon asioita 90 päivässä. Mitä markkinoihin tulee, uskon nyt olevan paljon epävarmuutta. Yhdysvalloissa on hyvin arvaamaton hallitus, joka tekee todella, todella suuria päätöksiä ja peruu niitä päivien sisällä. Tämä on loppupeleissä sellaista, josta markkinat ja sijoittavat eivät pidä, Lof sanoo.
Lue myös: Purra: Pahin kauppasodan uhka on hetkellisesti väistynyt, mutta epävarmuus on myrkkyä
"Kauppaneuvottelut vievät aikaa"
Trumpin hallinto on perustellut tullien lykkäämistä sillä, että kauppakumppanien kanssa käydään neuvotteluita.
Tavoitteeksi on kerrottu "räätälöidyt" sopimukset tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa. Lof suhtautuu epäilevästi siihen, että tällaisen määräajan sisällä saataisiin sovituksi kovin laajoja sopimuksia.
– Kauppaneuvottelut ovat tyypillisesti menneisyydessä vieneet paljon aikaa. Tällaisissa sopimuksissa on runsaasti yksityiskohtia. Näin ollen on vaikea nähdä, mistä voidaan sopia 90 päivässä. On myös epäselvää, mitä Trump ja Yhdysvaltain hallinto oikeastaan haluavat.
13:02
Lofin mukaan saattaa käydä niin, että 90 päivän määräajan kolkutellessa tulleja lykätään jälleen ja jokin muu aihe on vallannut otsikot ja vienyt Trumpin huomion.
– Uskon (tullien) olevan yhä hänen mielessään, mutta hän selvästi aliarvioi vastarinnan, joka tästä heräsi. Hän saattaa tästedes keskittyä Kiinaan ja asettaa Eurooppaan kohdistuvat tullit tärkeysjärjestyksessä matalammalle, Lof sanoo.
– Mutta sitä on vaikea sanoa. Tämä mies on hyvin, hyvin vaikeasti ennustettava, hän jatkaa.
Keinotteliko Trump markkinoilla?
Vain pari tuntia ennen 90 päivän tullijäädytyksen julkistamista Trump kehotti sosiaalisen median viestissään ihmisiä ostamaan osakkeita. Oliko kyse markkinoiden manipuloinnista?
– Sitä voisi kyllä kutsua sisäpiirin tietoon perustuvaksi neuvoksi. Yleisesti ottaen tällaisia neuvoja osakkeiden ostamisesta luottamuksen valamiseksi on kyllä näkynyt poliitikoilta ennenkin kriiseissä.
Professorin mukaan sisäpiirikaupoista ei ole todisteita. Hän ei kuitenkaan yllättyisi, jos kävisi ilmi, että jotkut ovat tehneet pörssissä rahaa tiedoillaan tulevista tullipäätöksistä.
Lue myös: EU jäädyttää vastatullit Yhdysvalloille 90 päiväksi: "Jos neuvottelut eivät tyydytä, vastatoimet astuvat voimaan"
– On hyvin dokumentoitua, että Yhdysvalloissa poliitikot käyvät kauppaa perustuen markkinoiden kannalta arkaluontoiseen tietoon, joka ei ole yleisesti saatavilla.
Trumpin aiheuttama talouskriisi on vertaansa vailla Yhdysvaltain lähihistoriassa, Lof sanoo.
– On toki aina argumentoitu, että poliittiset päätökset ovat vaikuttaneet talouskupliin ja niiden puhkeamisiin, mutta en ole koskaan aiemmin nähnyt sitä, että markkinoiden romahdus olisi näin suoraa seurausta tehdystä politiikasta. Ehkä kaukaisesta historiasta, kuten edellisen vuosisadan alun protektionismin aallosta, löytyy vastaavaa.
– Nykyajassa on ennen kuulumatonta, että presidentin päätöksellä on välittömästi näin suora vaikutus markkinoihin.
Yhdysvallat hyötyy alijäämistään
Trump on puhunut tullien puolesta jo vuosikymmenten ajan, kauan ennen poliittisen uransa alkua. Presidentin ajattelu tuntuu nojaavan käsitykseen, että kaupan alijäämä on Yhdysvalloille aina haitallinen tappio. Juuri kukaan uskottavana pidetty taloustieteilijä ei tue tällaista päätelmää.
– Trump on eri mieltä lähes kaikkien taloustieteilijöiden kanssa. Hän ajattelee kaupan alijäämää tappiona, ikään kuin Yhdysvallat olisi yhtiö, mutta homma ei vain toimi sillä tavoin.
Lofin mukaan on täysin luonnollista, että Yhdysvalloilla on suuri kaupan alijäämä esimerkiksi Vietnamin kaltaisen maan kanssa. Vietnam on verrattain köyhä maa, jolla ei ole varaa ostaa paljoa tuotteita Yhdysvalloista, mutta joka valmistaa paljon Yhdysvalloissa käytettyjä tuotteita kuten kenkiä.
Lue myös: Analyysi: Trump pelkäsi – sisäpiirilähteet paljastivat, mitä Valkoisessa talossa tapahtui
– Se on alijäämä, joka tekee molemmista maista rikkaampia. Vietnam hyötyy tuotteiden myynnistä Yhdysvaltoihin ja Yhdysvallat hyötyy kengistä, jotka ovat paljon halvempia. En todellakaan jaa tätä mielipidettä, että kaupan alijäämistä olisi haittaa Yhdysvalloille, eivätkä jaa useimmat taloustieteilijät.
Lähiaikoina Lof odottaa markkinoilta suurta epävakautta ja sahausliikettä.
– Odotan näkeväni markkinoilla suurta volatiliteettia tästä eteenpäin. Ajatus, että poliitikot voivat asettaa ja poistaa näitä kaupan esteitä päivästä toiseen, on hyvin haitallinen tuottajien ja kuluttajien luottamukselle maailmantaloudessa.