Trumpin toisella presidenttikaudella tullit ja protektionismi ovat olleet keskeisessä roolissa, mutta miksi tullipolitiikkaa tehdään?
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti perjantain vastaisena yönä Suomen aikaa uusista tullimaksuista maille, joiden kanssa Yhdysvallat ei ole solminut kauppasopimuksia.
Viime sunnuntaina Trump ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoittivat päässeensä sopuun 15 prosentin tulleista USA:n ja EU:n välillä.
Tässä jutussa käymme läpi, mitä tullipolitiikan taustalla on ja miten tullit vaikuttavat talouteen.
Taustalla alijäämäinen vaihtotase
Trump on tunnettu jo kauan oman maan tuotannon ja työpaikkojen suojelun kannattajana. Jo Trumpin ensimmäisellä kaudella tuontitulleja asetettiin erityisesti Kiinaan, mutta myös muille kauppakumppaneille.
Trumpin "Amerikka ensin" -linja korostaa Yhdysvaltojen omavaraisuutta. Ideologian taustalla on hänen ärtymyksensä Yhdysvaltojen vaihtotaseiden alijäämään usean vuosikymmenen ajalta. Käytännössä siis Yhdysvaltoihin tuodaan enemmän tavaroita kuin sieltä maailmalle viedään.
Tavoitteena työpaikkojen suojelu
Viime vuosikymmeninä niin sanottu Kiina-ilmiö eli yritysten tuotannon siirtäminen kustannustehokkuuden mukaan halvempiin maihin on kasvattanut suosiotaan. Yritysten tuotannon siirtyminen pois kotimaasta näkyy työpaikkojen sekä verotulojen vähenemisenä. Tuontitulleja asettamalla Trump pyrkii lisäämään yritysten investointeja Yhdysvaltoihin sekä pitämään jo maassa olevat yhtiöt siellä.
Yhdysvaltojen liittovaltio on velkaantunut jo pitkään, ja nykyinen julkinen velkataso on noin 120 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tulleilla pyritään tasapainottamaan Yhdysvaltojen korkeaa valtionvelan tasoa ja mahdollistamaan laajat veroalennukset.
Trumpin heinäkuun alussa hyväksytty "suuri kaunis lakipaketti” pitää sisällään lukuisia veroalennuksia sekä taloudellisia huojennuksia erityisesti yrityksille ja suurituloisille. Lakipaketti aiotaan rahoittaa osin juuri tulleista saatavilla tuloilla.
Kasvu hidastuu
Tuontitullien yleistyminen hidastaa merkittävästi maailmankaupan kehitystä ja kasvua. Tullien vallitessa tavaroiden kaupankäynti ja liikkuminen hidastuu merkittävästi. Myös EU:n talouskasvu hidastuu tänä vuonna tullien vuoksi.
Vaikka Yhdysvaltojen liittovaltion kassaan kilahtaa tullien myötä noin 30 miljardia dollaria lisää kuukaudessa, kärsii myös Yhdysvaltojen talous tulleista.
Myös Suomi kärsii
Tullit osuvat kovaa myös Suomen talouteen. Suomi on erittäin vientivetoinen valtio, ja Yhdysvallat on Suomen kolmanneksi suurin vientimarkkina noin kymmenen prosentin osuudella koko viennistä. Suomen teollisuuden kilpailukyky heikkenee vientitavaroiden hintojen kallistuessa.
Osuuspankin arvion mukaan Suomen bruttokansantuote kärsii tulleista noin 0,2–0,3 prosenttia. Kauppasopu toi kuitenkin pitkään toivottua vakautta ja ennustettavuutta talouden näkymiin. Kokonaisuudessaan Suomen talouden arvioidaan tulleista huolimatta kasvavan tänä vuonna noin prosentin.