Trumpin toisella presidenttikaudella tullit ja protektionismi ovat olleet keskeisessä roolissa, mutta miksi tullipolitiikkaa tehdään?
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti perjantain vastaisena yönä Suomen aikaa uusista tullimaksuista maille, joiden kanssa Yhdysvallat ei ole solminut kauppasopimuksia.
Viime sunnuntaina Trump ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoittivat päässeensä sopuun 15 prosentin tulleista USA:n ja EU:n välillä.
Tässä jutussa käymme läpi, mitä tullipolitiikan taustalla on ja miten tullit vaikuttavat talouteen.
Taustalla alijäämäinen vaihtotase
Trump on tunnettu jo kauan oman maan tuotannon ja työpaikkojen suojelun kannattajana. Jo Trumpin ensimmäisellä kaudella tuontitulleja asetettiin erityisesti Kiinaan, mutta myös muille kauppakumppaneille.
Trumpin "Amerikka ensin" -linja korostaa Yhdysvaltojen omavaraisuutta. Ideologian taustalla on hänen ärtymyksensä Yhdysvaltojen vaihtotaseiden alijäämään usean vuosikymmenen ajalta. Käytännössä siis Yhdysvaltoihin tuodaan enemmän tavaroita kuin sieltä maailmalle viedään.
Tavoitteena työpaikkojen suojelu
Viime vuosikymmeninä niin sanottu Kiina-ilmiö eli yritysten tuotannon siirtäminen kustannustehokkuuden mukaan halvempiin maihin on kasvattanut suosiotaan. Yritysten tuotannon siirtyminen pois kotimaasta näkyy työpaikkojen sekä verotulojen vähenemisenä. Tuontitulleja asettamalla Trump pyrkii lisäämään yritysten investointeja Yhdysvaltoihin sekä pitämään jo maassa olevat yhtiöt siellä.Yhdysvaltojen liittovaltio on velkaantunut jo pitkään, ja nykyinen julkinen velkataso on noin 120 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tulleilla pyritään tasapainottamaan Yhdysvaltojen korkeaa valtionvelan tasoa ja mahdollistamaan laajat veroalennukset.Trumpin heinäkuun alussa hyväksytty "suuri kaunis lakipaketti” pitää sisällään lukuisia veroalennuksia sekä taloudellisia huojennuksia erityisesti yrityksille ja suurituloisille. Lakipaketti aiotaan rahoittaa osin juuri tulleista saatavilla tuloilla.