Treenaamaan pitkissä kalsareissa? Näin seinäkiipeilyä varten kannattaa pukeutua!

Kiipeilijä Roosa Huhtikorpi aloitti kiipeilemisen kuusivuotiaana. Iho kokee kovia seinällä ja ulkokallioilla.

– Jos haluaa vaalia kättä tai käsiä, niin kiipeily ei ole ensimmäinen harrastus. Kädet voivat kulua ja voi tulla halkeamia. Halkeamat eivät meinaa millään parantua, haavat pitää puhdistaa tosi hyvin. Sormet ovat kovilla, joudut ottamaan pienistä otteista kiinni, Huhtikorpi kertoo.

Kiivetessä ei käytetä hanskoja, koska ihon ja kallion väliin muodostuva kitka on kiipeilijälle tärkeä apuväline. Viileässä on helpompaa kiivetä, sillä kädet eivät saa hikoilla.

– Kiivetessä käytetään magnesiumia, se kuivattaa käsiä. Käsirasva ei ole paras vaihtoehto koska kädet tulevat liian pehmeiksi, Huhtikorpi sanoo.

Kiipeilyyn on kehitetty erityisiä kiipeilyrasvoja, jotka eivät tee ihosta liian pehmeää. Pehmoisilla käsillä kiipeäminen on vaikeaa.

– Jos olet ollut vaikka uimassa ja menet kiipeämään, siitä ei tule mitään.

Kalsarit jalkaan ja seinälle

Kiipeilyä varten voi pukeutua kotoa jo löytyviin urheiluvaatteisiin. Sisäkiipeilyssä kannattaa käyttää kireitä vaatteita, kuten trikoita. Esimerkiksi alaosakerrastot, suomeksi sanottuna pitkät kalsarit, ovat mukavat kiipeilyhousut. Yläosaksi valitaan T-paita ja toppi.

– Itse tykkään, että on pitkät housut, jotka menevät yli polven. Polvet usein kolhiintuvat seinällä. Kannattaa valita elastiset vaatteet, ne venyvät. Kiipeillessä täytyy nostella jalkoja tosi paljon, Huhtikorpi sanoo.

Ulkokiipeilyssä pitkien housujen suojaava vaikutus korostuu.

– Ulkona kallio on paljon kovempi ja raapii paljon enemmän polvia kuin sisäseinä.

Ulkoseinälle valitaan lämpöhousut, trikoot, tuulihousut, t-paita ja välikerrasto. Päälle kannattaa vetää takki – huipulla näet tuulee. Takin tulee olla myös kevyt, koska kalliolla täytyy pystyä liikkumaan helposti.

– Yleensä minulla on ollut takki, jossa on pitkät hihat, koska kun kurottaa, hiha ei saa valahtaa. Ja kun kurottelee, napa ei näy. Kun olimme Lofooteilla kiipeämässä ja kiipesimme 720-metrisen seinän, meillä meni siihen 12–14 tuntia. Jouduimme olemaan koko päivän seinällä. Ilmasto vaihtelee. Pitää olla lämpimät vaatteet, jos tulee vähän vettä, räntää, mitä ikinä.

Valitse liian pienet kengät

Urheiluvaatteiden lisäksi eri kiipeilylajeihin liittyy apuvälineitä. Köysikiipeilyssä käytetään valjaita. Valjaat puetaan kuin laittaisi housut jalkaan.

Kaikille lajeille yhteistä ovat erityisesti kiipeilyyn suunnitellut kengät. Kenkä, jossa on narukiinnitys, soveltuu enemmän köysikiipeilykengäksi. on parempi, että kenkä kiinnittyy tarralla.

Kiipeilykengät näyttävät hupaisan pieniltä. Vaikka sananlasku kehottaakin kokeilemaa kaikkea paitsi liian pieniä kenkiä, kiipeilykengän tulee olla vähän liian pieni.

Huhtikorven kiipeilykenkä on kokoa 36; oma jalka on kokoa 37–38.

– Kiipeilyssä on tärkeää, että on pienet kengät. Mitä pienempi, sitä tarkemmin pystyt astumaan otteille. Varpaiden pitää olla vähän koukussa. Siihen pitää pikkuhiljaa totuttautua, Huhtikorpi ohjeistaa.

Kenkiä voi myös vuokrata kiipeilyhalleista, joten aloittelijan ei tarvitse ostaa niitä. Helppoa ja kätevää!

Juttua korjattu 2.3.2016 klo 11.47: kiipeilyköyttä ei kiinnitetä varustelenkkiin, kuten jutussa aiemmin sanottiin.

Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi