Toukokuun ensimmäinen ilmatilaloukkaaja otti itse yhteyttä lennonjohtoon

Lentäjä otti itse yhteyttä lennonjohtoon ennen ilmatilaan tuloaan ja pyysi lupaa jatkaa senhetkisellä kurssillaan. Tiedot selviävät Suomenlahden merivartioston tutkintailmoituksesta. Asian tutkinta on nyt päättynyt. 

Lentäjä oli yhteydessä Tampereen aluelennonjohtoon ja pyysi lupaa jatkaa kurssillaan noin 12 minuutin ajan. Lennonjohto kysyi syytä ja pyysi vahvistusta sille, että kone pysyy kansainvälisessä ilmatilassa. Selkeää vastausta ei saatu, vaan lentäjä poistui taajuudelta eikä vastannut enää edes hätätaajuuksilla. Antonov AN-26 -kuljetuskone tuli kuitenkin Suomen ilmatilaan muutaman minuutin ajaksi noin kilometrin syvyyteen.

Tapaus sattui 20. toukokuuta noin kello 17.

Lentäjän yhteydenoton varsinainen tarkoitus jäi tutkinnassa epäselväksi, koska hänen itsensä kanssa ei päästy puhumaan. Tutkinnanjohtaja Juho Vanhatalon mukaan lentäjän ja lennonjohdon keskustelusta jää kuva, että kyse saattoi olla kieliongelmista. Sitäkään ei tiedetä, millainen ohjeistus venäläisillä on yhteydenpidosta aluelennonjohtoon, jolla ei edes ole valtuuksia antaa sotilaskoneelle lupaa tulla Suomen ilmatilaan.

 Ilmatilaloukkaukset tapahtuivat tunnin kuluessa

-Toukokuun 20. päivän ilmatilaloukkauksista ensimmäinen tapahtui kello 17.07-17.10. Venäläinen sotilaskuljetuskone Antonov AN-26 kävi syvimmillään noin kilometrin verran Suomen ilmatilassa Suomenlahdella. 

-Toinen loukkaus tapahtui kello 17.57-18.03. Tällä kertaa vuorossa oli venäläinen sotilaskuljetuskone Tupolev TU-154. Se kävi 27 kilometrin syvyydessä Suomen ilmatilassa ja ehätti Porvoon rantaviivan tuntumaan. 

-Puolustusministeriö tiedotti 20. toukokuuta vain yhdestä ilmatilaloukkauksesta, joka oli tiedotteen mukaan tapahtunut noin kello 18.07. Seuraavana päivänä tiedotettiin, että oli tapahtunut toinenkin loukkaus, mutta sen tapahtuma-ajaksi ilmoitettiin kuitenkin noin kello 16.

-Ilmatilaloukkaukset synnyttivät sisäpoliittisen jupakan, kun tiedonkulkukatkosten takia pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ehti antaa julkisuuteen virheellisen lausunnon, että Suomen Hornet-hävittäjät olisivat käyneet tunnistamassa toisen koneista. 

Toinen kone pysyi mykkänä 

Vain vajaan tunnin kuluttua Antonovista sattui toinen ilmatilaloukkaus, kun venäläinen Tupolev TU-154 -kuljetuskone lensi 27 kilometrin syvyyteen Suomen ilmatilaan. Sen lentäjä ei vastannut Tampereen eikä Tallinnan lennonjohdon kyselyihin ollenkaan ja ilmoitti konetyypin sekä sijaintinsa vasta käännyttyään takaisin kohti kansainvälistä ilmatilaa. Kone kävi Porvoossa rantaviivan tuntumassa. 

Syyksi ilmatilaloukkauksiin on arveltu muun muassa ukkosrintaman väistämistä. Tutkinnassa kuultu lento- ja sotilassääpalvelun ylimeteorologi kuitenkin arvioi, että kello 18:n aikaan ukkospilvet olivat enemmän Suomen puolella, ja etelän kautta ne olisi voinut väistää paremmin.

Tupolevista ei edes lentosuunnitelmaa 

Tupolev-kuljetuskoneesta ja sen reitistä ei ollut annettu mitään etukäteistietoa suomalaisille ilmailuviranomaisille tai lennonjohdolle. Kun alus saapui Suomen ilmatilaan, se lensi jyrkästi kohti luodetta. Ennen sitä sama kone oli lentänyt etelässä Viron rannikolle. 

Antonov-koneesta sen sijaan oli välitetty aluelennonjohdolle lentosuunnitelma, jonka mukaan sen määränpää oli Kaliningrad. Finavian mukaan lennonjohto saa venäläisten koneiden lentosuunnitelmat, mutta ei voida sanoa varmasti, saadaanko niitä kaikkia. Suomen ilmavoimat tekee lentosuunnitelmat kaikista lennoistaan, jotka suuntautuvat oman ilmatilan ulkopuolelle.

Suomen Kuvalehti kirjoitti toukokuun lopulla, että toinen ilmatilaa loukanneista venäläiskoneista olisi ollut uusi hävittäjä SU-35s. Tutkintailmoitusten mukaan kummassakin tapauksessa kyseessä kuitenkin oli kuljetuskone, eikä STT:n tietojen mukaan koneita saattamassa ollut hävittäjiä. Tämä ei sulje pois mahdollisuutta, että niitä olisi muuten liikkunut samoihin aikoihin kansainvälisessä ilmatilassa.