Tositarina: Naiselle tehty sterilisaatio epäonnistui – seurauksena kovat tuskat ja pitkä työkyvyttömyys
Essure-sterilisaatio tehdään polikliinisesti tähystyksellä, eli nukutusta ei tarvita. Kuvituskuva.
Julkaistu 14.08.2015 06:02
Maaret Tiensuu
maaret.tiensuu(at)mtv.fi
Suomessa tehdään nykyään naisille noin 2 000 sterilisaatiota vuodessa. Onnistunut sterilisaatio on luotettava ehkäisykeino, mutta epäonnistuessaan sterilisaatiosta voi seurata rajuja oireita.
Kerroimme heinäkuussa Essure-sterilisaatiomenetelmän aiheuttamasta keskustelusta. Steriloidut naiset ovat huolissaan menetelmän mahdollisista sivuoireista, kuten vatsan seudun turvotuksesta, kivuista ja sekaisin menneistä kuukautisista.
Joensuulaisen Riitta Laasosen, 47, oireet olivat kuitenkin rajummat. Hänelle tehtiin Essure-sterilisaatio Pohjois-Karjalan keskussairaalassa viisi vuotta sitten. Laasonen kertoo, että viimeinen vuosi on ollut hänen elämänsä pahin kamppailu kipujen, lääkkeiden aiheuttamien ongelmien ja avun saamisen suhteen.
Laasonen hakeutui lääkärin vastaanotolle kovien alaselkä- ja alavatsakipujen takia. Kipu säteili etureisiin ja virtsarakossa oli paineen tunnetta. Lisäksi rinnat olivat niin kipeät, ettei hän voinut nukkua yöllä ilman urheiluliivejä.
Laasosta tutki niin yleislääkäri, työterveyslääkäri, sisätautilääkäri kuin gynekologikin, mutta oireille ei löytynyt selkeää syytä. Selän kuvauksen seurauksena oireiden pääteltiin olevan selästä johtuvia heijastekipuja. Laasoselle määrättiin kovia särkylääkkeitä, jotka aiheuttivat pahaa ummetusta. Lisäksi hän joutui sairauslomalle useita kertoja.
– Oireita tutkittiin selkäkipuna, koska en edes itse voinut aavistaa, mistä todella oli kysymys. Minulle sanottiin, että selässä on joku akuutti vaihe, josta kivut johtuvat.
Leikkauksesta toiseen
Tämän vuoden helmikuussa tapahtumiin tuli käänne, kun Laasonen huomasi toisen Essure-implantin tulleen ulos kuukautisvuodon mukana. Gynekologi totesi Laasoselle keväällä 2014 otetun röntgenkuvan perusteella, että implantti on ollut kohdussa.
– Liityin yhdysvaltalaiseen Essure Problems -ryhmään, jossa minulle kommentoitiin, että onpa hieno juttu, jos implantti on tullut ulos kokonaisena, koska näitä on myös rikkoutunut.
Laasonen on pyytänyt uutta röntgenkuvausta implantin tultua ulos, sillä hän on huolissaan siitä, onko implantista voinut jäädä osia kehoon. Pyynnöistä huolimatta kuvausta ei ole tehty.
– Pohjois-Karjalan keskussairaalassa tapausta on lähinnä ihmetelty, että eipä ole sattunut aiemmin.
Koska sterilisaation ehkäisytehoon ei voitu luottaa toisen implantin tultua ulos, Laasoselle asennettiin hormonikierukka hänen epäilyistään huolimatta. Hänen oli palattava sairaalaan vuorokauden kuluttua korkean kuumeen takia.
– Sain kohtutulehduksen ja todettiin, että kierukka ei sovi. Olin monta päivää tosi kipeä.
Kesäkuussa Laasoselle tehtiin leikkaus, jonka tarkoitus oli poistaa toinenkin implantti ja tehdä laparoskopia-sterilisaatio.
– Leikkauksen jälkeen luin papereista, että implanttia ei ole saatu pois, koska se oli osaksi kohtulihaksen sisällä. Seuraava askel on kohdunpoisto.
Oireet tilastollisesti harvinaisia
Mikä Essure?
- Essure sai hyväksynnän Yhdysvaltojen terveysviranomaiselta vuonna 2002 ja muualla 2001.
- Yli 800 000 naista käyttää Essurea ehkäisymenetelmänään maailmanlaajuisesti.
- Essure-implantit asennetaan polikliinisesti, eli nukutusta ei tarvita. Toimenpiteessä viedään tähystimen avulla niin sanotut spiraalit kumpaankin munanjohtimeen, jotka tukkeutuvat kolmessa kuukaudessa.
- Muiden lääketieteellisten menetelmien tavoin Essure-toimenpiteeseen liittyy riskejä.
- Toimenpiteen aikana tai heti sen jälkeen ilmaantuviin riskeihin voivat kuulua lievät tai kohtalaiset vatsan kouristukset, pahoinvointi tai oksentelu, huimaus tai heikotus sekä verenvuoto tai tiputtelu.
- Asetustoimenpiteestä johtuvia yleisimpiä haittavaikutuksia (yli 10 %:lla) ovat vatsan kouristelu, kipu, pahoinvointi tai oksentelu.
- Ensimmäisenä vuonna asetuksen jälkeen yleisimpiä haittavaikutuksia (yli 3 %:lla) ovat selkäkipu, vatsakipu ja yhdyntäkipu.
Lähde: Bayer
Naisten- ja lastentautien tulosyksikön johtaja, ylilääkäri Ritva Hurskainen Hyvinkään sairaalasta on tutkinut naisten laparoskooppisen ja hysteroskooppisen sterilisaation kustannusvaikutuksia. Laparoskopialla tarkoitetaan nukutuksessa tehtävää vatsaontelon tähystystä, jossa munanjohtimiin asetetaan metalliset klipsit. Hysteroskopialla tarkoitetaan Essurea, jossa viedään tähystimen avulla niin sanotut spiraalit kumpaankin munanjohtimeen. Tällöin nukutusta ei tarvita.
Tutkijaryhmä toteaa, että polikliininen sterilisaatio (Essure) on potilaalle nopeampi, postoperatiivisesti, eli leikkauksen jälkeen, kivuttomampi, ja siitä koituu vähemmän komplikaatioita.
Hurskainen arvelee, että noin tuhannesta Hyvinkään sairaalassa tehdystä Essure-sterilisaatiosta kahdessa tapauksessa implantti olisi tullut ulos omia reittejään.
– Essuren yhteydessä on tullut esiin muutamia naisia, joilla on kipuja, mutta on todella vaikeaa sanoa, johtuvatko kivut Essuresta vai jostain muusta syystä, kuten suolisto-ongelmista.
Essuren riskeissä mainitaan, että molempien mikroimplanttien asettaminen ei onnistu suunnitellusti kaikilla naisilla, joille suoritetaan Essure-toimenpide. Essurea valmistavan Bayer Oy:n lääketieteellisen johtajan Christer Strömbergin mukaan tavallisimmat syyt toimenpiteen epäonnistumiseen ovat kohdun poikkeava anatomia tai esimerkiksi runsas kiinnikkeiden määrä kohdussa, jolloin munanjohtimen aukkoa ei ole mahdollisesti saada näkyviin, tai huono näkyvyys hysteroskopiassa eli kohduntähystyksessä. Oikean ja turvallisen asetuksen edellytys on, että lääkäri näkee tähystyksessä, että mikroimplantit viedään oikeaan paikkaan.
Sterilisaatio ei sovi kaikille
Ritva Hurskainen sanoo, että implanttien epäonnistuneesta asennuksesta voi seurata kipuja ja muita oireita. Tällöin on myös mahdollista, että sterilisaatio ei pidä, mistä voi seurata raskaus. Laasosen kohdalla ei kuitenkaan voida olla varmoja siitä, onko implanttien asennus alun alkaen epäonnistunut.
– Voi olla, että implantti on tullut asennettaessa laukaistuksi liian ulos tai muuten väärin, jolloin se voi lähteä liikkeelle. Toinen vaihtoehto, joka ei liity asentamiseen, on, että implantti ei ole lukkiutunut kunnolla munatorviin, vaan päässyt ajautumaan kohdun puolelle. Osalla naisista munatorvet ovat niin laajat, etteivät implantin spiraalit pidä sitä paikoillaan.
Hurskaisen viesti Essure-sterilisaatiota harkitseville naisille on, että ehkäisymenetelmän valintaa kannattaa harkita huolella.
– Jos on epäsäännöllisyyttä ja vuotohäiriöitä, ei kannata harkita ensisijaisesti sterilisaatiota. Hormonikierukalla saa useampia kärpäsiä yhdellä iskulla.
– Sterilisaatio taas voi olla järkevä vaihtoehto, jos on sopivan ikäinen, ja kuukautisvuoto on säännöllinen. Tällöin Essure on parempi vaihtoehto kuin nukutuksessa tehtävä sterilisaatio, sillä jälkimmäiseen liittyy enemmän riskejä ja toipumisaika on huomattavasti pitempi.
Riitta Laasonen ei suinkaan väitä, että Essure ei olisi kenellekään toimiva menetelmä. Sen sijaan hän haluaa tarinallaan muistuttaa, että oireet voivat olla hyvin hankalia niille, jotka niistä kärsivät.
– Harmillista asiassa on tietysti se, että lääkärit kertovat, että oirehtivia on hyvin vähän. On kuitenkin muistettava, että se marginaaliosa epäonnistumisista voi olla hyvin vaarallisia. Essure on vielä suhteellisen uusi asia, ja pitkäaikaisvaikutukset alkavat näkyä vasta nyt.
