Salttu Forsström
NHL pyörähtää käyntiin ensi viikolla. NHL:ssä nähdään tällä kaudella todella paljon kiinnostavia tulokaspelaajia ja suomalaisten tulokaspelaajien osalta kyseessä saattaa olla mielenkiintoisin kausi pitkään aikaan.
Jesse Puljujärvi putosi varaustilaisuudessa yllättäen kolmen parhaan joukosta, mutta päätyi lopulta tulevaisuuden lahjakkuutta kuhisevaan Edmontoniin. Puljujärvi aloitti uransa Pohjois-Amerikassa vahvasti nuorten pelaajien peleissä, mutta tosimenon alettua on pelaaminen ollut vähän nihkeämpää. Puljujärvi saattaa joutua hakemaan vauhtia vielä farmiliigasta, mutta yksi askel taakse voi tässä tapauksessa viedä kaksi askelta eteenpäin. Puljujärvellä on kaikki edellytykset onnistua ja nousta tulevaisuudessa NHL:n huipulle. Jahka kielitaito kehittyy ja sopeutuminen NHL:n pelitapaan sujuu, voidaan Puljujärveltä odottaa paljon.
Mitch Marnerin rahkeet eivät vielä viime kaudella riittäneet Toronton miehistöön, mutta tällä kaudella hänellä on mahdollisuudet lyödä itsensä läpi joukkueessa. Marner ei ole koolla pilattu, mutta on erittäin hyvä liikkumaan ja omaa erinomaisen pelisilmän. Hän pystyy itse ratkaisuihin ja samalla tarjoamaan myös joukkuekavereilleen paikkoja. Marner on myös tunnollinen puolustussuuntaan, joten kyseessä on jokaisen valmentajan unelmapelaaja.
Mikko Rantanen on saanut jo ensituntumaa NHL:ään, kun hän pelasi Coloradossa viime kaudella yhdeksän ottelun verran, mutta hänet lasketaan vielä tällä kaudella tulokkaaksi. Hän pelasi valtaosan viime kaudesta AHL:ssä, jossa hän takoi 52 ottelussa 60 pistettä ja samalla hänet valittiin sarjan vuoden tulokkaaksi. Tällä kaudella hän hakee läpimurtoa NHL:ssä. Rantasen valmistautumiskausi jäi vajaaksi nilkkavamman takia, mutta kuntoon päästyään hänellä on mahdollisuus ottaa Coloradosta iso rooli. Yksi Pohjois-Amerikassa vietetty kausi on Rantaselle selvä etu, sillä hän tuntee jo tavat ja pelin eikä sopeutuminen vie näin ylimääräistä aikaa. Rantanen on tulevan kauden musta hevonen.
Zach Werenski on tulokaspuolustajien kärkinimiä. Werenski oli viime kaudella avittamassa Lake Erie Monstersia AHL:n mestaruuteen ja esitti vakuuttavia otteita takalinjoilla ehtien myös kiitettävästi pisteiden tekoon. Hän on erittäin kokonaisvaltainen pelaaja, hyvä luistelemaan sekä hyvä kiekonkäsittelijä. Vaikka ikää on 18 vuotta, niin hän pärjää myös fyysisellä puolella. Kehityksen jatkuessa noussee tulevaisuudessa NHL:n puolustajien parhaimmistoon.
Dylan Strome on takonut kahdella edelliskaudella juniorisarjoissa yli 100 tehopistettä ja nyt hän yrittää läpimurtoaan NHL:ssä. Hän oli lähellä jo viime vuonna päästä Arizonan joukkueeseen, mutta putosi loppumetreillä. Nyt hän on vuodessa kehittynyt ja on vahvempi, nopeampi sekä valmiimpi. Strome on isoraaminen, mutta liikkuu siitä huolimatta hyvin. Hän on monipuolinen peluri, jolla on myös terävä kuti ja verkkojen odotetaan heiluvan kauden aikana.
Venäläinen Ivan Provorov on lupaava puolustaja, jota kannattaa seurata tarkkaan. Provorovin suurimmat avut löytyvät nimenomaan hyökkäyspäässä ja hänestä odotetaan välittömästi suurta vastuunkantajaa Philadelphiassa. Hänellä on hyvä laukaus sekä hyvä pelisilmä ja tullee saamaan runsaasti vastuuta myös ylivoimalla. Monissa veikkailuissa hänet on nostettu puolustajien kärkinimeksi Calder Trophyn jahdissa eikä suotta. Provorov on tulevaisuuden nimi.
Ruotsalainen William Nylander pääsi haistelemaan NHL:n tunnelmaa jo viime kaudella, kun hän pelasi yhteensä 22 ottelua Torontossa, mutta on vielä tulokkaiden kirjoissa tällä kaudella. Hän tilastoi niissä peleissä yhteensä 13 tehopistettä ja antoi osviittaa siitä mitä tulevaisuudessa on luvassa. Äärimmäisen tehokas maalintekijä, jolta odotetaan kovia tehoja jo tällä kaudella.
Patrik Laineen ympärillä on pyörinyt valtava mylläkkä jo pitkän aikaa eikä tamperelaisnuorukainen ole juuri rauhaa saanut. Odotukset kakkosvarausta kohtaan ovat huipussaan ja se tuo nuorelle pelaajalle oman painolastinsa. Winnipegissä vertaillaan häntä jo Teemu Selänteeseen. Laine on osoittanut kestävänsä paineen ja on pystynyt tuloksiin kovassa paikassa. Laineen laukaus erottaa hänet NHL:n rivikiekkoilijoista ja hän tulee takuuvarmasti iskemään maaleja tällä kaudella. Hänen on kuitenkin pystyttävä kehittämään myös muita osa-alueitaan noustakseen absoluuttiselle huipulle. On erittäin mielenkiintoista nähdä kuinka Laine suoriutuu debyyttikaudestaan ja pystyykö hän vastamaan huimiin odotuksiin.
Kun Puljujärvi ja Laine ovat paistatelleet otsikoissa, on Sebastian Aho jäänyt varsin vähälle huomiolle. Aho saattaa olla kuitenkin suomalaispelaajista se kovin luu tulevalla kaudella. Aho on osoittanut sopeutuvansa nopeasti koviinkin paikkoihin ja poikkeuksellinen pelikäsitys tekee hänestä jo kypsän pelaajan nuoresta iästä huolimatta. Ahon peliäly ja taitotaso riittävät jo NHL:n kaukaloissa ja lähtökohtaisesti häntä odottaa iso rooli Carolinan joukkueessa. Vaikka Ahoa ei ole hehkutettu mediassa yhtä paljon kuin tämän listan joitakin muita nimiä, on hänellä edellytykset kamppailla jopa vuoden tulokkaan tittelistä.
Kaikkien katseet luonnollisesti kohdistuvat kesän ykkösvaraus Auston Matthewsiin. Yhdysvaltalainen on siitä hieman erilainen pohjoisamerikkalainen tapaus, että pelasi jo viime kaudella ammattilaisena Euroopassa. Matthews pelasi Zürichissä merkkauttaen 36 ottelussa yhteensä 46 pistettä. Hän lisäksi edusti USA:ta sekä juniorien että aikuisten MM-kisoissa sekä oli mukana Pohjois-Amerikan joukkueessa World Cupissa. Hänellä on kaikki ominaisuudet nousta NHL:n terävimmälle huipulle jo tällä kaudella ja on suurin suosikki myös Calder Trophyn voittajaksi.