Tomi Lämsä jätti vastaamatta kriittiseen kysymykseen Nuorten Leijonien romahduksen jälkeen

Nuorille Leijonille dramaattinen tappio MM-puolivälierissä.

Win the right games, voita oikeat pelit, jääkiekkopersoona Juhani Tamminen on painottanut. Kaksi voittoa viidestä ottelusta ei ole häävi saalis. Ei ole myöskään kolme voittoa seitsemästä ottelusta, mutta viimeksi mainitussa esimerkissä oikean ottelun voittaminen määritteli paljon sitä, minkälaisessa valossa turnausta myöhemmin käsitellään.

Edellä mainitut esimerkit ovat Suomen alle 20-vuotiaiden miesten jääkiekkomaajoukkueen 2020-luvun MM-kilpailuista.

Kolme vuotta sitten päävalmentaja Raimo Helmisen suojatit onnistuivat voittamaan oikean ottelun, kuolemanotteluksikin kutsutun puolivälierän, ja selvisivät mitalipeleihin. Alkusarjassa kaksi ottelua neljästä hävinnyt Nuoret Leijonat hävisi voitokkaan puolivälierän jälkeen sekä välierän että pronssiottelun, joten Helmisen "rekordi", tammistermiä käyttäen, oli vaatimaton 43 prosenttia voittojen saralla.

Maanantai-iltana päävalmentaja Tomi Lämsän Nuoret Leijonat päätti MM-urakkansa Kanadan Monctonissa vain aavistuksen Helmisen joukkuetta heikommalla "rekordilla". Lämsän joukkue voitti kaksi ottelua viidestä, 40 prosenttia. Alkusarjassa kaksi ottelua neljästä hävinnyt Lämsän joukkue johti puolivälierää Ruotsia vastaan kahteen otteeseen, mutta hävisi 2–3.

Ruotsi tasoitti kolme ja puoli minuuttia ja teki voittomaalin alivoimalla reilu minuutti ennen varsinaisen peliajan päättymistä. Tappio kuolemanottelussa jätti huonon maun maajoukkueelle, joka jahtasi kultaista huipennusta Nuorten Leijonien nousujohteiselle sarjalle.

Korona ja Tshekki sotkivat suunnitelmat

Helmisen joukkueen neljännen sijan jälkeen Antti Pennanen luotsasi Suomen pronssille 2021 ja hopealle 2022. Välieräpaikkoja oli jonossa peräti neljä, kun Jussi Ahokas vei Suomen mitalipeleihin jo 2019.

Lämsä ei onnistunut venyttämään peräkkäisten välierien sarjaa viiteen, mutta jo Nuorten Leijonien valmistautuminen MM-kilpailuihin poikkesi aiemmasta.

Suomen jääkiekkoliitto on perinteisesti kertonut alle 20-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajan nimen hyvissä ajoin. Päävalmentajalla on ollut runsaasti aikaa tutustua pelaajiin leirien ja turnausten puitteissa ennen kauden päätavoitetta MM-kilpailuja.

Jääkiekkoliitto kertoi Helmisen kauden 2019–20 sopimuksesta tammikuussa 2019 ja pian Helmisen seuraajan Antti Pennasen kaksivuotisesta sopimuksesta (2020–22). Jääkiekkoliitto oli hereillä myös Pennasen seuraajan suhteen, ja pelimerkit olivat kovat. Konkarivalmentaja Kari Jalosen kaksivuotinen sopimus julkaistiin marraskuussa 2021.

Suunnitelma ei toteutunut.

Ensin peliin puuttui koronapandemia ja sitten Tshekin jääkiekkoliitto. Edmontonissa ja Red Deerissä vuosi sitten pelatut MM-kilpailut keskeytettiin koronapandemian räjähdettyä järjestäjien käsiin.

Samaan aikaan kun Suomi odotti ratkaisua MM-kilpailujen uudelleen pelaamisesta, Tshekin jääkiekkoliitto houkutteli Jalosen miesten maajoukkueensa päävalmentajaksi.

Suomen jääkiekkoliitolla oli kiire etsiä Pennasen seuraaja ja Jalosen korvaaja kausiksi 2022–24.

Pennanen venytti toimikauttaan huhtikuun 2022 lopusta elokuun 2022 loppuun ja johdatti Suomen MM-hopealle.

"Meillä oli hyviä tapahtumia matkan varrella"

Seuraajaksi ja korvaajaksi löytyi KHL:stä vapautunut Tomi Lämsä, jonka sopimuksesta Suomen jääkiekkoliitto kertoi kesäkuun alussa.

Aloitit päävalmentajana myöhään verrattuna edeltäjiisi. Oliko tutustumisjakso pelaajiin liian lyhyt?

– Ei missään nimessä. Ihan riittävästi oli aikaa käydä katsomassa pelejä, ja meillä oli hyviä tapahtumia matkan varrella, Lämsä kertoi STT:lle puhelimitse.

Puolivälierätappio oli Suomelle paha pettymys neljän peräkkäisen välieräpaikan jälkeen, mutta pettymyksessä itää joskus menestyksen siemen. Ahokas otti nuoret Leijonat komentoonsa kesken MM-kilpailujen 2016–17 ja pelasti Suomen sarjapaikan karsinnoissa. Vuotta myöhemmin Ahokkaan joukkue pettyi puolivälierissä, mutta 2019 hän luotsasi Suomen maailmanmestariksi.

Lämsän sopimus ulottuu vuoteen 2024. Suomi jäi MM-kilpailuissa tavoitteistaan, ja joskus päävalmentaja maksaa tästä työpaikallaan.

Lämsä ei vastannut STT:n kysymykseen siitä, jatkaako hän päävalmentajana.

Lue myös:

    Uusimmat