Todistavatko nämä kuvat jatkosodan kannibalismin? Eivät, sanoo kuvaväärennöksiä paljastava Janne – "Nylkeminen vaatii taitoa ja aikaa"

Kuvia väitetystä ihmissyönnistä löytyy esimerkiksi puolustusvoimien ylläpitämästä SA-kuva-arkistosta.

Vuonna 1942 otetun kuvan yhteydessä on arkistossa teksti, jonka mukaan Paasjärvellä otetussa kuvassa on osaksi syödystä ihmisestä jäljelle jääneitä osia.

– Muuan viholllisen vakoilupartio, jäätyään muonalähetyksiä vaille, oli teurastanut pari saman partion jäsentä ja syönyt näistä suurimman osan, kuvatekstissä todetaan.

Korpraali Neuvosen Seesjärveltä ottama kuva on vielä groteskimpi. Takana puussa roikkuu nahkaa, ja etualalla on irtonainen miehen pää ja muita ruumiinosia.

"Erään ryssän partion raatelema mies. Kaksi muuta partion jäsentä sopivat keskenään kolmannen toverinsa murhaamisesta syödäkseen hänet sitten. Murha tapahtui ampumalla sen uhriksi joutuneen parhaillaan ajaessa partaansa. Paikalle osunut suomalainen partio yllätti parhaillaan keittiöpuuhissa olevat ryssät.

Kuvasta näkyy kuinka raakamaisesti on menetelty. Vas. on uhrin jalkaterät (nilkasta poikki), sitten toinen kämmen, pää, pään takana lonkkaluut, toinen jalkaterä, rintakehä, puussa riippumassa nyljetty nahka. Toinen murhamiehistä oli suomalainen kommunisti, joka kehui lihan maistuneen erikoisen hyvältä."

HoaxEye-Janne: Kuvissa ei ole ihmisnahkaa

Muun muassa Aamulehti ja Ilta-Sanomat ovat vuonna 2016 uutisoineet raaoista kuvista ja makaaberista tapauksesta jatkosodassa.

Kuvaväärennösten ja -manipulaatioiden sekä virheellisten kuvatekstien jäljittämistä aktiivisesti harrastava, HoaxEye-sivustoa ylläpitävä Janne Ahlberg on kuitenkin vakuuttunut siitä, ettei kuvissa ole ihmisnahkaa.

Eräs huomattava seikka on jo se, että kuvatekstien perusteella toinen kuvista olisi otettu Seesjärvellä ja toinen Paasjärven rannalta. Puuston perusteella kuvat ovat kuitenkin samalta paikalta.

"Nylkeminen vaatii taitoa ja aikaa"

Sotahistorioitsija ja tutkija Olli Kleemola kertoi Aamulehdelle kuviin liitetyn tarinan vuonna 2016. Sen mukaan kahdesta ukrainalaisesta sekä kahdesta suomalaisesta loikkarista koostunut puna-armeijan partio olisi joutunut mottiin keväällä 1942, ja näin ollen kaksi partion jäsenistä olisi päättänyt surmata kolmannen ja syödä tämän.

Kleemolan mukaan tapaus olisi kerrottu ainakin vuonna 1994 Nykyposti-lehdessä, jossa oli nimettömänä esiintyneen tapausta todistaneen veteraanin haastattelu.

Tutkijana Kleemola kuitenkin suhtautui jo tuolloin epäilevästi ajatukseen, jonka mukaan kuvassa olisi ihmisen nahkaa. Kenellä olisi aikaa perusteelliseen nylkemiseen ja kokkaamiseen, kun suomalaisarmeija olisi aivan partion kintereillä?

Tätä seikkaa korostaa myös kuvan yksityiskohtia pohtinut Janne Ahlberg.

– Epäilin alunperin onko ihmisen nylkeminen tuolla tavalla mahdollista. Jouduin asiaa vastahakoisesti tutkimaan, ja kyllähän se mahdollista on, mutta se vaatii taitoa ja aikaa, Ahlberg kertoo MTV Uutisille.

– Taitoja on vaikea arvioida, mutta aikaa tekijöillä tuskin oli, Ahlberg painottaa.

Ahlberg kertoo olleensa aiheesta puhelimitse yhteydessä myös Kleemolaan, joka on tapauksesta  samoilla linjoilla hänen kanssaan. Kuvien reitti kuvaajalta arkistoon on ollut sen verran epäselvä, että kuvateksteihin on syytä suhtautua erityisen kriittisesti.

Miksi energiapitoinen nahka olisi jätetty syömättä?

Toisen kuvan etualalla on irtonainen miehen pää ja muita ruumiinosia asetettuna jonkinlaiselle lavetille. Ahlbergin mukaan jäännökset on mitä ilmeisimmin asetettu kenttäpaareille kuvausta varten, mutta ne eivät kuulu taaempana näkyvälle nyljetylle nahalle.

Kuvien puissa roikkuukin mitä ilmeisimmin jonkin eläimen, todennäköisesti hirven nahka.

– Asiasta tehtyjen tutkimusten perusteella ihmisen nahka sitä paitsi sisältää paljon proteiinia ja rasvaa. Nälkäänsä toista ihmistä syövä henkilö tuskin jättäisi nahkaa käyttämättä, Ahlberg sanoo.

Idea puussa roikkuvista ihmisnahoista on Ahlbergin mukaan liitetty kuviin mahdollisesti propagandatarkoituksessa, kun vastapuolesta on pyritty maalailemaan pelottavaa viholliskuvaa.

– Kyllähän sodassa kaikenlaisia kamaluuksia tapahtui, mutta näissä kuvissa puussa ei roiku ihmisen nahka, Ahlberg tiivistää.