Mainos

Kansalle tuikituntematon valokuvaaja Leo Montonen saa miltei vuosisadan jälkeen vihdoin tunnustusta: "Tämä on kansallisaarre" – katso koskettavat kuvat

0:32

Leo Montosen valokuvia verrataan jo nimekkäiden valokuvaajien otoksiin.

Mikkeliläinen Jorma Hölttä, 68, ei arvannut, mitä saattaisi tulla vastaan, kun hän ryhtyi siivoamaan rintamamiestalonsa vinttiä ennen talon myyntiin laittamista viime vuonna.

Vintillä erityisen vanhasta pärekorista löytyi nimittäin jotain, mitkä Höltän kaveri tunnisti heti lasinegatiiveiksi eli entisajan valokuvan raakakappaleiksi. Lasinegatiivit olivat käytössä 1900-luvun alkupuolella ennen filmin käyttöönottoa.

– Ne oli irrallisia mustia suorakaiteen muotoisia lasinpalasia. Negatiiveissa näkyi selvästi, että niissä oli ihmisiä, Hölttä muistelee tilannetta ja jatkaa, että negatiiveja pärekorissa oli yhteensä useita satoja kappaleita.

Hölttä ei raaskinut negatiiveja suoralta kädeltä poiskaan heittää, joten päätti varmistaa Mikkelin valokuvakeskuksen toiminnanjohtaja ja valokuvaaja Olli Jaatiselta, mitä löytyneille kappaleille olisi sopiva tehdä.

– Vie ne Metsä-Sairilan kaatopaikalle. Sinne ne muutkin niitä vie, Jaatinen vastasi humoristisesti hetkeäkään miettimättä.

Hölttä ymmärsi yskän ja palasi jo samana päivänä valokuvakeskukselle negatiivien kanssa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kansallisaarteita 1920-luvulta

Kuvien takaa paljastui jotain taiteellisempaa, mitä Jaatinen ei osannut odottaa. Liki sata vuotta vanhoista kuvista hahmotti nopeasti, että kuvaaja oli taitava ja hänellä oli näkemystä kuvien ottamiseen.

Kyseessä ei ollut pelkästään henkilökuvia, vaan tarina oli aistittavissa kuvien takaa. Niissä oli iloa ja surua. Ne käsittelivät elämän tositilanteita.

– Kyseessä on jotain sellaista, mitä ei ole enää olemassa. Tämä on kansallisaarre, Jaatinen ylistää ja jatkaa, että kyseessä on 1900-luvun keskeisimpiä suomalaisia valokuvataiteilijoita.

– Hyvä, etteivät kuvat kaatopaikalle joutuneet, Jaatinen huokaisee.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuvat johtivat Puumalaan

Jaatisen tekemät selvitykset ja haastattelut eri henkilöiden kanssa johdatti kuvien tapahtumat Puumalaan, tarkemmin Lintusalon suuntaan. Kuvat paljastuivat Leo Montosen ottamiksi.

Vuonna 1905 syntynyt Montonen toimi kotikulmillaan Puumalassa kyläkauppiaana, puutavarayhtiöiden tukkilauttahinaajien ”apupässin” eli pikkuhinaajan kuljettajana ja valokuvaajana.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Montonen verrattavissa nimekkäisiin valokuvaajiin

Jaatinen on vaikuttunut Montosen valokuvaustekniikasta. Kuvista heijastuu, että Montonen on todella tiennyt, kuinka hyviä valokuvia otetaan ja mitä kaikkea kuvatessa tulee ottaa huomioon.

Jaatinen vertaa Montosta arvostettuihin valokuvaajiin. Hän nostaa Montosen otoksia suomalaisen I. K. Inhan ja saksalaisen August Sanderin kuvien tasolle.

– Montonen on mykistävä tapaus ja hyvin erilainen kuin muut 1900-luvun alkupuolen kyläkuvaajat, Jaatinen toteaa.

– Yksi hänen taitavimpia osa-alueitaan oli kuvata isoja hääseurueita ja taltioida saarelaisten riemua ja onnea. Montosella oli loputon variaatio ideoille, että kuvat eivät olleet samannäköisiä. Hänellä oli näkemystä katsoa tilannetta ulkopuolisen silmin ja tästä syystä kuvien tyyli oli paljastava tilanteessa kuin tilanteessa.

Kuvia on niin puu- kuin heinätöistä ja kuvissa esiintyy lapsia ja aikuisia. Nopeita liikkeitä on taltioitu hämmästyttävän onnistuneesti, kun Montonen on kuvannut muun muassa pituushyppääjää suorituksessaan.

Lisäksi kaukolaukaisinta on käytetty joissakin kuvissa, joissa Montonen itse esiintyy.

Osa kuvista on erittäin herkkiä. Eräässä kuvassa maassa makaa hukkuneen nuoren pojan ruumis ja hänen ympärillään surevat nuori poika ja nainen.

Montonen oli ahkera selfien eli omakuvan ottaja, joita on Jaatisen mukaan kuvien joukossa suunnilleen 40 otoksen verran.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Taiteilijan tiedonjano on ollut voimakasta

Kotikulmillaan Puumalassa Montonen oli tunnettu henkilönä, joka keksii ratkaisun ongelmaan kuin ongelmaan. Rakensihan hän jo 40-luvulla itselleen tuuligeneraattorinkin saadakseen sähköä.

Montosten kotiin tuli tekniikan lehtiä laidasta laitaan ja Jaatinen arvelee hänen saaneen tekniikkavinkkejä ja inspiraatiota kuviinsa kansallisten ja jopa kansainvälisten lehtien kautta.

– Montosen on täytynyt olla tietoinen, ei se ihan tyhjästä ole polkaissut niitä kuvia, Jaatinen kertoo.

Naimaton ja lapseton

Luonteeltaan Leo Montonen on ollut niukkapuheinen. Eräs Jaatisen haastattelema henkilö kertoo Montosen valokuvanneen jatkuvasti, mutta Montosen annettiin olla myös paljon omissa oloissaan. Hän ei ollut naimisissa eikä hänellä ollut lapsia.

– Siinä oli jotain vähän pelottavaa, Jaatinen pohtii.

Montosen isän kerrotaan olleen Puumalan Lintusalon poppamies, jonka Mustaa raamattua kylän nuoret tytöt kävivät salaa Montosen kyläkaupalla lukemassa.

Valokuvauksen Montonen vaikutti lopettaneen ennen 40 ikävuotta. Montonen sairastui tuberkuloosiin, mikä heikensi hänen terveyttään. Montonen kuoli vuonna 1968.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Jaatinen, 58, on väsymättömästi selvittänyt Montosen elämän tarinaa ja onnistunut keräämään Montosen ottamia otoksia itselleen elokuusta lähtien noin tuhannen kuvan verran. Lasinegatiiveja on eri kokoisia: 10x15-senttisiä, 9x12-senttisiä ja 6x9-senttisiä. Montosen jäämistössä on myös paperinegatiiveja.

Kuvia varten on hankittu erillinen kassakaappi varmistamaan se, että kuvat pysyvät ehjinä ja tallessa.

Taiteilijalle tunnustusta kuoleman jälkeen

Kuvakokoelma on tehnyt Jaatiseen niin suuren vaikutuksen, että hän on päättänyt järjestää Mikkelin valokuvakeskuksessa näyttelyn, Veskansan tarina. Näyttelyn avulla hän haluaa esitellä kuvat myös muille niistä kiinnostuneille. Näyttelyn ajankohta on tarkemmin 23. toukokuuta – 18. elokuuta.

Kuvia hän arvioi tulevan näytille jopa 200 kuvan verran. Jaatinen on vakuuttunut näyttelyn menestyksestä.

– Kyllä minä varaan toiset saranat ulko-oveen siltä varalta, että ne kuluvat puhki, Jaatinen heittää ja jatkaa, että odottaa vierailijamäärän yltävän vähintään kymmeneentuhanteen kävijään saakka.

– Kyllä minulla meni omat kirjanjulkaisuprojektit jäihin. Montonen on niin paljon parempi kuvaaja, kuin mitä minusta ikinä tulee. Nyt minä teen palveluksen ammattikollegalle. Se on päällimmäinen fiilis tässä, Jaatinen kertoo.

Osa kuvista saattaa olla tuhoutunut

Vaikka Hölttä kantoi Mikkelin valokuvakeskukselle vintiltään satoja lasinegatiiveja, saattaa osa tästä Montosen kansallisaarteesta olla tuhoutunut.

– Ihmiset ovat siihen aikaan puhdistaneet niitä ja tehneet pieniä ikkunaruutuja niistä, Hölttä kertoo ja huokaisee helpotuksesta, että onneksi hän vei kauan unohduksissa olleet lasinegatiivit Mikkelin valokuvakeskukseen tutkittaviksi.

Mikkelin valokuvakeskuksen toiminnanjohtaja ja valokuvaaja Olli Jaatinen on kiinnostunut tietämään, mikäli MTV Uutisten lukijat tunnistavat Montosen kuvissa olevia henkilöitä tai omistavat Montosen ottamia kuvia.

Yhteydenottoja toivotaan sähköpostilla osoitteeseen olli.jaatinen@mikkelinvalokuvakeskus.fi.

Leo Montosen kuvien löytymisestä kertoi ensimmäisenä HS-kuukausiliite.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja