"Tuleeko minusta Lapin sodan viimeinen uhri?" – Emil Kastehelmi kertoo dramaattisesta hetkestä tutkimuksensa loppuhetkillä

Sotahistorioitsija ja valtiotieteiden kandidaatti Emil Kastehelmi on tullut suomalaisille tutuksi Ukrainan sodan aktiivisena kommentoijana. Hän on ylläpitänyt yhdessä kaveriensa kanssa Ukrainan sodan tilannekarttaa avoimien lähteiden tietojen perusteella.

Kastehelmellä on ollut kuitenkin käynnissä suurempikin projekti. Hän tutki yhdessä Aleksi Rikkisen kanssa viisi vuotta saksalaisten rakentamaa Sturmbock-puolustuslinjaa Lappiin.

– Ajattelimme ensiksi, että tämä olisi yhden kesän homma, jonka jälkeen kahden ja kolmen kesän homma. Se venyi ja venyi ja nyt on teos kaikkien saatavilla, Kastehelmi kertoo Viiden jälkeen -ohjelman erikoishaastattelussa.

Linjaa käytettiin Lapin sodassa

Saksalaiset rakensivat vuonna 1944 käsivarren Lappiin kymmeniä kilometrejä pitkän puolustuslinjan. Ideana oli turvata saksalaisten asema Pohjois-Norjassa, jos suomalaiset irtautuisivat sodasta Neuvostoliittoa vastaan.

Puolustuslinjaa ei kuitenkaan koskaan käytetty alkuperäistä tarkoitustansa varten eli Neuvostoliittoa vastaan. Siellä kuitenkin käytiin taisteluja Lapin sodassa.

– Siellä taisteltiin paljon alivoimaisempaa suomalaisosastoa vastaan, mutta kyllä siellä partiotaisteluita käytiin. Tykistöllä ammuttiin molemmin puolin ja varsinkin suomalaiset pommittivat varsin aktiivisesti. Useampia saksalaisia kuoli ja haavoittui suomalaisten lentopommeihin, Kastehelmi avaa.

Kastehelmi ja Rikkinen käyttivät viiden vuoden tutkimuksissaan arkistolähteitä ja maastotutkimusta olennaisena osana.

– Olemme kävelleet lukemattoman määrän kilometrejä vaikeakulkuisissa ja paikoin helpommin kuljettavissa maastoissa.

Lue myös: Kartat näyttävät joukkojen liikkeet Ukrainassa – suomalaiskehittäjät kertovat, miten keräävät tiedot kaikkien nähtäväksi

Vankileireillä karut olot

Kastehelmen mukaan merkittävimpänä tutkimuslöydöksenä oli muun muassa paikkojen sijainnit puolustuslinjalla, paikkojen käyttötarkoitukset ja puolustuslinjan nykyinen kunto.

– Sitten siellä on esimerkiksi vankileirejä, joita löysimme useampia. On aika merkittävä juttu, että olemme pystyneet paljastamaan, että siellä on ollut iso, järjestelmällinen kokonaisuus, jossa pakkotyöhön otettuja sotavankeja on kierrätetty leiriltä toiselle, Kastehelmi kertoo.

Kastehelmen mukaan he saivat myös selville arkisto- ja maastotietoja yhdistelemällä jonkin verran vankien kohtelusta.

– Siellä on oltu hyvin primitiivisissä oloissa. Työt on aloitettu, kun räkkä on vielä käynnissä ja päätetty, kun taivaalta tulee loskaa. Vaikka saksalaisten tehtävänä ei ollut tapattaa työhön, se on ollut silti todella vaikea ja raskas paikka, hän kertoo.

Räkkä tunnetaan Lapissa aikana, jolloin on erityisen paljon muun muassa hyttysiä, itikoita ja sääskiä.

Tutkimuksessa Kastehelmi ja Rikkinen paikallistavat myös yhden mahdollisen joukkohaudan, mutta eivät lähteneet sitä omin päin avaamaan.

– Tutkimuksia jatketaan arkeologien kanssa, Kastehelmi toteaa.

"Se ei voi olla muuta kuin hyppymiina"

Maastotutkimuksissa ei vältytty vaarallisiltakaan tilanteilta. Tämän vuoden elokuussa tutkijat olivat käyneet paikan päällä ottamassa viimeisiä kuvia kirjaansa, kun jotain dramaattista tapahtui.

– Erään korsun lähellä oli kasa peltitölkkejä. Hain, että mistä kulmasta kuvaisin tätä. Astelin taaksepäin, kunnes tunsin, että jalan alla on jotain muuta kuin perinteinen ruosteinen peltitölkki, Katehelmi kuvailee uhkaavaa tilannetta.

– Tajusin välittömästi, että se ei voi olla muuta kuin hyppymiina ja mietin, tuleeko minusta Lapin sodan viimeinen uhri. Onneksi se ei ollut toimintakunnossa oleva räjähde.

Kyseessä oli s-miina eli sirpalevaikutteinen jalkaväkimiina. 

Nyt Kastehelmi aikoo pitää vuoden tai kaksi taukoa kenttätutkimuksista ja keskittyä muun muassa Ukrainan sodan kartoittamiseen. Hän myös toimii tällä hetkellä Iltalehdessä Ukrainan sodan ja muiden ulko- ja turvallisuuspoliittisten aiheiden erikoistoimittajana.