Tiukka linjaus: Suomen hiihdon otettava mallia tästä naapurimaasta – "Ei verrata Norjaan"

Vilttiketju laittoi Seefeldin MM-hiihdot pakettiin 15:04
Vilttiketju paketoi Seefeldin MM-kisat ja analysoi Suomen hiihdon tilaa.

Suomalaisella maastohiihdolla olisi oppia otettavana Ruotsista, linjailivat Huomenta Suomen Vilttiketjussa MTV Urheilun asiantuntija Jari Isometsä ja Ilta-Sanomien urheilutoimittaja Pekka Holopainen.

Suomen saldoksi Seefeldin MM-kisoissa jäi yksi mitali: Iivo Niskasen pronssi 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa. Studioisäntä Tero Karhu kysyi, mikä suomalaisessa valmennuksessa tökkii vai onko ongelma yksilöiden lahjakkuudessa, jos verrataan esimerkiksi Norjaan.

– Ei verrata. Ei verrata Norjaan, Isometsä kuittasi väliin.

MTV Urheilun toimittaja Kasperi Kunnas muistutti, että Norjassa olosuhteet ja talouspuoli ovat kunnossa. Isometsän mukaan Norjan tasolle ei päästä ikinä.

– Norjassa on myös se massa. Jokainen lapsi hiihtää jossakin elämänsä vaiheessa. Siellä löydetään ne lahjakkuudet. Meillä on paljon muitakin lajeja Suomessa, jotka vievät paljon lahjakkuuksia, Isometsä vertaili Norjan suppeampaan lajikirjoon.

Ruotsista voidaan sen sijaan ottaa realistinen mittapuu.

– Silloin kun Iivo Niskanen tuli huipulle, päiviteltiin, että hän on vasta 22. Kun Krista Pärmäkoski aikanaan tuli piipahtamaan huipulle – ei hän sinne ihan vielä jäänyt – päiviteltiin, että hän on vasta 20. Ruotsissa puolestaan on trendinomaista, että aika pian hiihtolukiovaiheen jälkeen tullaan erittäin nopeina, suorituskykyisinä urheilijoina mukaan, Pekka Holopainen sanoi.

Yhdeksi esimerkiksi Holopainen nosti 19-vuotiaan Frida Karlssonin, joka oli hiihtänyt ennen Seefeldin MM-kisoja vain yhden maailmancupin osakilpailun. Karlsson oli kuitenkin valmis ja nappasi heti ensimmäisissä aikuisten arvokisoissaan kolme MM-mitalia: viestikullan, hopeaa 10 kilometrin perinteisen kisasta ja pronssia vapaan 30 kilometrin yhteislähdöstä.

– Jos yrittäisi olla hetken positiivinen – vaikka on suomalainen – olisiko järkevää tutkia, mitä siellä tehdään, kuin painaa omaa päätä pensaaseen. Selvästi Ruotsissa tehdään oikein jotkut asiat, joita Suomessa ei tehdä oikein, Holopainen korosti.

Erot näkyvät esimerkiksi kirikyvyssä ja sprinttihiihtämisessä.

– Harjoituksellisesti eroja on aivan varmasti. Ei Ruotsissa niin paljon enempi ole lahjakkuuksia kuin meillä täällä Suomessa. Jos esimerkiksi pannaan tuohon tällä hetkellä vapaan sprinttikisa, kukaan suomalainen ei pääse 10:n sakkiin. Ruotsista löytyy kymmeniä ja melkein ne kaikki ovat alle 24-vuotiaita.

Holopainen lainasi Isometsän sanomisia studiosta muutaman vuoden takaa.

– Kuvasit tilannetta näin, että on nuori suomalainen hiihtäjä ja valmentaja kysyy, oletko nopea. "Joo, minä olen tosi nopea." Sitten sinulla on huono kestävyys, nyt tehdään viiden tunnin pk-harjoitus (peruskestävyysharjoitus). Kahden vuoden päästä se nopeus ei ole enää ongelma.

Isometsä jatkoi osuvasti:

– Kysytään, oletko nopea. "En ole enää nopea." 

Tämä kostautuu loppusuorataisteluissa, joita nähdään paljon nykykilpailuissa. 

Lue myös:

    Uusimmat