Tietoturvaguru vertaa somea alastonuintiin: Yksityisyydestä on turha haaveilla

"Minulla ei ole mitään salattavaa". Moni perustelee näin sitä, että jakaa koko elämänsä sosiaalisessa mediassa. Mutta mitä tapahtuu, kun miljardi ihmistä on yhtä aikaa esimerkiksi Facebookissa? Tämä tilanne tuli vastaan eilen.

IT-alan asiantuntija ja tietoturvan uranuurtaja Harri Hursti on toista mieltä. Nykymaailmassa, jossa oma lähes koko elämä ­– valokuvat, viestit, pankkiyhteydet ja sosiaalinen elämä – on netissä, kannattaisi miettiä tilannetta tarkemmin.

– Edward Snowdenin sanoin: Ihmiset jotka sanovat, että jos ei ole mitään salattavaa, ei ole mitään pelättävää, voisivat yhtä hyvin sanoa, että eivät välitä sananvapaudesta, koska heillä ei ole mitään sanottavaa, Hursti toteaa MTV:n Huomenta Suomen Jesse Kamrasin haastattelussa.

– Aina täytyy miettiä, mikä on tiedon arvo itselle ja mikä jollekulle toiselle. Jotkin asiat ovat meille itsellemme tosi tärkeitä, mutta ulkopuolisille täysin arvottomia. Jokaisella ihmisellä on erilainen riskiprofiili sen mukaan, mitä tekee työkseen, millaista tietoa itsellä on ja mikä on elämäntilanne.

Hurstin mukaan tieto ei ole toisaalta välttämättä juuri nyt merkittävä kenellekään, mutta muutaman vuoden päästä tilanne voi olla toinen.

– Me emme tiedä, minkälaista taustaa vasten tiedon analysoijat tarkastelevat tietoa silloin. Omassa elämässä on voinut tapahtua sosiaalisia tai moraalisia. Myös lainsäädäntö on voinut muuttua. Esimerkiksi jokin käyttämämme sana on voinut muuttua pahaksi sanaksi.

Käytkö alastonuinnilla internetissä?

Harri Hurstin mukaan siirtyminen digitaaliseen maailmaan on tapahtunut niin nopeasti, että ihminen ei ole pysynyt perässä.

Hursti vertaa netissä käymistä alastonuintiin: ihminen on verkossa alasti riippumatta siitä, tekeekö hän tietoturvan puolesta kaiken minkä voi.

Hurstin mielestä ihmiset ovat luovuttaneet yksityisyytensä ja elämänsä yllättävän halukkaasti ja vastarinnatta koko maailman käyttöön.

– Mukavuudenhalu on voittanut ajatuksen siitä, mikä on minun ja tarvitseeko minun pitää huoli omista kuvistani ja tiedoistani.

Älä pelkää vakoojaa vaan markkinoijaa

Harri Hurstin mielestä kansalaisten ei tarvitse olla niinkään huolissaan valtiollisista vakoojaista kuin myyntimiehistä.

– Markkinoija kuuntelee ja seuraa kaikkea, mitä teemme. Kaikki asiat, jotka menevät palvelimen kautta, ovat ulkopuolisten napattavissa monella tavalla.  

”Mainostaja tiesi teinitytön raskaudesta jo ennen kuin tyttö itse.”

Varoittava esimerkkinä Hursti käyttää kolmen vuoden takaista tapausta.

– Teinityttö alkoi saada mainoksia vauvanvaipoista. Vanhemmat ottivat mainostajaan yhteyttä ja uhkasivat haasteella. Ilmeni, että tyttö on raskaana. Markkinoija siis tiesi raskaudesta jo ennen kuin hänen omat vanhempansa – tai ilmeisesti edes tyttö itse! Tyttö oli vain alkanut googlettaa oireisiin sopivia sanoja, ja tieto siirtyi eteenpäin.

Jos et itse kerro kaikkea, ystäväsi ertovat

Hursti muistuttaa, että myös ystäväpiiri voi levittää tietoja omasta elämästä. Kaverit ”kavaltavat”.

– Emme enää itse hallitse omaa yksityisyyttämme. Voimme toki itse valita sen, mitä postaamme Facebookiin. Mutta kun menemme baariin, kaverit ottavat kuvia, joihin he tägäävät nimemme. Kaverit kavaltavat meidät hyvää hyvyyttään tietenkin. He haluavat kertoa, että meillä on hauskaa.  

Henkilökohtaiset tietomme voivat ajautua myös toisen "omistukseen".

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa jotkin nettisivut, jotka ovat alun perin perustuneet korkeaan luottamukseen ja joissa käyttäjinä on esimerkiksi elämässään vaikeuksia kokeneita nuoria, ovat konkurssin myötä päätyneet toisen omistukseen. Pesänhoitaja on maksimoidakseen velkojien rahat myynyt asiakkaiden tiedot. Hän on katsonut, että konkurssi on mitätöinyt aiemmat sopimukset.

Hursti muistuttaa vielä, että kaikki tieto on hakkeroitavissa.

– On olemassa kahdenlaisia yrityksiä: sellaisia, jotka on jo hakkeroitu, ja sellaisia, jotka eivät tiedä, että ne on hakkeroitu.

– On hyvä muistaa myös se, että aina kun jokin asia on palvelimella, se voidaan saada sieltä tavalla tai toisella, hakkeroimalla tai vaikka haasteella, Hursti toteaa.