Sosiaalisen median eri palvelujen paikannustieto on paljastavampi kuin mitä moni tavallinen käyttäjä tulee ajatelleeksi.
– Sijaintitieto on tavallaan riski, ellei sitä huomaa varoa. Sitä voivat hyödyntää muun muassa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kiinnostuneet henkilöt, kun he etsivät rikokselle kohteita, rikosylikomisario Sari Sarani Keskusrikospoliisista kertoo.
– Jos lapsella on puhelimessaan paikannus päällä, niin esimerkiksi pedofiili pystyy liittymään kaveriporukkaan, ja seuraamaan missä lapsi liikkuu ja asuu. Näin päästään tekemään lähempää tuttavuutta. Tämä on yksi tapa, miten sijaintitietoa voidaan käyttää väärin, Sarani kuvailee.
Sarani myöntää, että ihmisten voi olla vaikea tietää, miten sijaintitiedot toimivat.
– Puhelinlaite ja jokainen sovellus tekee erikseen omia temppujaan. Ne ovat hyvin erilaisia ja asetukset voivat muuttua päivityksissä. On hirveän vaikea täsmällisesti tietää, mitä tietoa oma laite lähettää minusta.
Kotibileisiin löydetään somen avulla
Helsingin poliisille on viime aikoina tullut useita ilmoituksia siitä, että nuorten kotibileisiin on tunkeuduttu ja tuntemattomat ovat tulleet häiritsemään juhlia.
Esimerkiksi kuva- ja videopalvelu Snapchat kertoo erittäin tarkasti käyttäjän sijainnin, jos sitä ei salaa. Näiden eri palvelujen avulla vieraatkin ihmiset voivat saada tietoa vaikkapa juhlista, jonne on kokoontunut paljon ihmisiä.
– Meille on tullut tietoa, että nuorten kotibileet on paikannettu sosiaalisesta mediasta ja sinne on menty. Joskus nämä poikivat useitakin rikosilmoituksia, jopa törkeitä väkivaltarikoksia tai seksuaalirikoksia, kun ulkopuoliset tulevat juhliin rähisemään, ylikonstaapeli Teemu Hokkanen Helsingin poliisista kertoo.
Tiedustelutyötä verkossa
Rikolliset tekevät internetissä jatkuvasti tiedustelutyötä ja he etsivät uhreja netin kautta.
– Esimerkiksi peleissä otetaan yhteyttä lapseen ja esiinnytään itse lapsena. Sitten ruvetaan kyselemään asuinpaikkaa tai ovatko vanhemmat kotona ja muuta, Sarani kuvailee.
Poliisi huomauttaa, että ihmisen on turha yrittää salata osoitettaan, jos hän ei salaa sijaintitietojaan kaikista sosiaalisen median palveluista.
– Jos halutaan pitää asuinpaikka piilossa, mutta unohdetaan pitää sijaintitieto pois päältä tai sen näyttää julkisesti, niin on aivan turha pitää turvakieltoa tai yrittää salata asuinpaikkaansa, Sarani huomauttaa.
Kuvilla kova kysyntä maailmalla
Viime vuosina uudeksi ilmiöksi on noussut striimaus, eli online-kuvan tai -videon lähettäminen sosiaalisen median streaming-palveluissa. Useimmat käyttäjät eivät ymmärrä, että kuva ei välttämättä häviä netistä heti, vaikka he niin luulevat.
– Mikä tahansa kuva tai video voidaan tallentaa joko kuvakaappauksena tai sitten se voidaan videoida ja tallentaa, Sarani muistuttaa.
– Jos esimerkiksi lapsi lähettää itsestään vähäpukeisia kuvia, niin tällaisella materiaalilla on maailmalla kova kysyntä. Se kuva ja video voi päätyä kauppatavaraksi maailmalle ilman, että sitä itse edes ymmärtää.
Sarani kehottaakin miettimään ennen kuvan lähetystä, että olisiko valmis näkemään sen myöhemmin ja laajemmalla kuin mitä oli kaavaillut.
Vanhemmille täysi yllätys
Keskusrikospoliisi on saanut esimerkiksi Yhdysvaltojen viranomaisilta tietoa suomalaisenkin kuvamateriaalin löytymisestä Amerikasta.
– Kaikki tällainen materiaali, missä lapsi on vähissä vaatteissa luokitellaan lapsipornomateriaaliksi. Siitä tulee meille viranomaisille Suomeen tieto.
Sarani on itsekin ollut tekemisissä vanhempien kanssa, joiden lapsen kuva on päätynyt maailmalle. Vanhemmat ovat usein yllättyneitä tästä tiedosta.
– Lapset eivät tietenkään ymmärrä sitä itse, mutta usein eivät myöskään aikuiset ymmärrä mitä voi tapahtua ja mitä viaton striimaus tai kuvien lähettäminen itsestään voi saada aikaiseksi.
Kuvilla kiristetään
Kiristäminen on myös yksi ilmiö, joka liittyy tiiviisti sosiaaliseen mediaan.
– Kiristäminen on nykyisin hyvin yleistä, etenkin nuorten keskuudessa. Ikävällä kuvalla tai arkaluontoisella asialla kiusataan, mutta se voi myös joutua sellaisiin käsiin, että sillä ryhdytään kiristämään esimerkiksi rahaa, Sarani sanoo.
Joskus kiristäminen loppuu itsestään, toisinaan se ei lopu ollenkaan.
– Poliisikaan ei aina voi auttaa. Jos kuva on levinnyt internetiin, sitä ei saada sieltä koskaan pois. Se voi olla vaikka kuinka monessa paikassa ja levityksessä laajalti.
– Kuva joka on joutunut julkiseksi, voi tulla esiin koska tahansa myöhemmin, Sarani huomauttaa.
Lapsille kerrottava riskeistä
Poliisin mukaan lapset ja nuoret eivätkä heidän vanhempansakaan ymmärrä riittävän hyvin sosiaalisen median riskejä.
– Somessa on paljon hyvää, mutta riskit on ymmärrettävä. Mielestäni näitä internetin ja avoimen tiedonjakamisen riskejä ei ymmärretä tarpeeksi hyvin, valitettavasti, Sarani sanoo.
Poliisi toivookin tietoisuuden lisääntyvän ihmisten keskuudessa.
– Meidän kaikkien pitäisi realistisemmin arvioida omaa toimintaamme ja internetin vaaroja. Siihen liittyy tiettyjä riskejä ja niistä pitäisi puhua jo varhain lapsille, Sarani neuvoo.
– Nuorilla on sinänsä ihan hyvät tekniset valmiudet, mutta välttämättä he eivät huomaa tai ymmärrä säätää sosiaalisen median palvelujen asetuksia kohdalleen, Hokkanen huomauttaa.
– Nuoret saattavat alkaa käyttää uutta palvelua kaverin kehottamana eivätkä he välttämättä mieti sen asetuksia.
Hokkanen kannustaakin vanhempia käymään keskusteluja nuorten kanssa.
– Tässä tulee taas esiin se vanhemmuuden haaste, että pitää asettaa rajat ja opettaa säännöt lapsille, mutta toisaalta pitäisi säilyttää sellaiset välit lapseen, että hän kertoo aikuiselle, jos jotakin ikävää tapahtuu.