Tietosuojavaltuutetun toimisto aikoo selvittää S-ryhmän tiedonkeruun asiakkaista.
S-ryhmä kertoi keskiviikkona alkavansa kerätä syyskuussa tarkempaa tietoa kuluttajista yksittäisten ostojen perusteella. Tiedot ostoksista saadaan, jos asiakas käyttää S-etukorttia oston yhteydessä. Järjestelmän ulkopuolella ovat vain S-ryhmän hotellit ja ravintolat.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan näin yksipuolinen sopimusmuutos kanta-asiakasjärjestelmässä saa kellot soimaan.
– Kyseessä on klassinen tilanne, että kuka voi yksipuolisesti muuttaa systeemiä, jonka pitäisi perustua siihen, että kuluttaja itse hyväksyy asian. Se, että kokonaisuutta muutetaan menemällä yksityiskohtaisiin asioihin, tuntuu oudolta tai suostumuksen vastaiselta, Aarnio sanoo.
Aarnion mukaan asiaa aletaan selvittää todennäköisesti ensi viikolla kuluttajasuojaviranomaisten kanssa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston apulaisjohtaja Katri Väänänen vahvistaa asian selvittelyn.
Virasto haluaa tietää, onko kanta-asiakkuuden sopimusehtoja muutettu ja miten menettely on toteutettu suhteessa kuluttajiin.
– Haluamme myös saada kokonaiskuvan siitä, millaisia tietoja kerätään ja mihin niitä käytetään vastaisuudessa, Väänänen sanoo.
"Kyse ei ole yksipuolisesta sopimusmuutoksesta"
Vuonna 2014 S-ryhmä alkoi kerätä tarkkaa ostotietoa Sokos- ja Emotion -ketjujen myymälöistä sekä Sokoksen, Prisman ja Kodin Terran verkkokaupoista. Päivittäistavarakaupan ketjuista on kerätty jo aiemmin tuoteryhmätasoista tietoa. SOK:n asiakkuusjohtaja Pekka Malmirae tulkitsee, ettei kyse ole siis yksipuolisesta sopimusmuutoksesta.
– Keskustelemme asiasta tietosuojavaltuutetun ja kuluttaja-asiamiehen kanssa. Mikäli he toteavat, että käytäntöä on tarvetta muuttaa, niin sen mukaan toimitaan, Malmirae sanoo.
Kuluttajaliiton johtavan lakimiehen Tuula Sarion mukaan asiakkaalla on oltava valinnanmahdollisuus tietojen keräämisestä. Tässä tapauksessa on kuitenkin kyse siitä, ottaako S-etukorttia ollenkaan käyttöön vai ei.
– Asiakkaat laitetaan puun ja kuoren väliin sillä, ettei tietojen keräämistä ole mahdollista estää. Kärjistetysti sanottuna lähikaupassa on mahdollista tarkkailla, koska tietty rouva ostaa kondomeja tai koska hänelle kannattaa lähetellä tamponitarjouksia, Sario sanoo.
Tietoturvan ylläpitäminen vaikeaa
Malmirakeen mukaan tietojen keräämisen avulla on tarkoitus hahmottaa paremmin, mikä asiakkaita kiinnostaa. Tietojen pohjalta voidaan myös tehdä kohdennettua mainontaa tai tarjouksia.
Tietosuojavaltuutettu Aarnion mukaan tiedonkeruu yksittäisistä ostoksista voi paljastaa merkittäviä kuluttajan yksityiselämään liittyviä asioita. Tietoturvan ylläpitäminen on vaikeaa ja haittaa voi seurata esimerkiksi siitä, jos tietoja käytetään epäasiallisessa yhteydessä.
– On tärkeää, että järjestelmistä tehdään läpinäkyviä ja kuluttajat itse tietävät, mihin leikkiin he ovat lähdössä. Maailman toiseksi yleisin vale on se, että kuluttaja on oikeasti tutustunut käyttöehtoihin, Aarnio sanoo.
Aarnion mukaan kanta-asiakasjärjestelmät kehittyvät yleensäkin siihen suuntaan, että asiakkaista halutaan tietää mahdollisimman paljon.
– Kun kaikki haluavat tuntea oman asiakkaansa, mistä kilpailuetu tulee?
Juttua tarkennettu 30.7. klo 11:35: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että yksittäisten ostosten tarkkailun ulottaminen kaikkiin vähittäiskaupan ketjuihin syyskuun alusta on laajennusta vuonna 2014 tehdylle muutokselle, jonka jälkeen ostostietoja on kerätty tuoteryhmittäin. Tuoteryhmätasoista ostotietoa asiakkaista on kerätty kuitenkin jo ennen vuoden 2014 muutosta. Vuodesta 2014 alkaen S-ryhmä alkoi kerätä tarkkaa tuotetasoista ostotietoa Sokos- ja Emotion-ketjujen myymälöistä sekä Sokoksen, Prisman ja Kodin Terran verkkokaupoista. Päivittäistavarakaupan ketjuista on kerätty aiemmin tuoteryhmätasoista tietoa.