Tiet kuntoon työeläkerahoilla - Ilmarinen haluaisi sijoittaa jopa satoja miljoonia euroja

– Yksi prosentti meidän salkussa on 360 miljoonaa euroa, ja mielellään me löytäisimme useille sadoille miljoonille euroille tällaisia sijoituskohteita lähivuosina, sanoo Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio.

Eläkerahojen sijoittaminen infraan toisi toisi joustoa teiden ja rautateiden kunnossapitoon.

– Kun tällaisia malleja käytetään, haetaan joustavuutta siihen, että investointeja voidaan tehdä juuri silloin, kun on tarpeen, eikä silloin kun esimerkiksi valtion budjettitalous niitä mahdollistaa.

Oy Valtion Infra ja Remontti Ab ei ole uusi idea. Aiemmat mallit eivät ole lähteneet liikkeelle. Poliittisesti ajatus on ilmeisen hankala. Ritakallio avaa keskustelun tilanteessa, jossa Suomen velkasuhde on jo ylittänyt EU:n 60 prosentin rajan ja hallituksen tavoitteena on katkaista velan kasvu.

– Suomen valtion velka kasvaa aivan liian nopeaa vauhtia ja kansantaloudessa on pulaa investoinneista. Tässä voitaisiin vauhdittaa myös investointeja, kun laitettaisiin valtion laiskaa tasetta paremmin tuottamaan, ynnäilee Ritakallio.

Ajankohta olisi nyt otollinen

Eläkeyhtiöt eivät tietenkään lähtisi infrahankkeisiin mukaan silkasta hyväntekeväisyydestä. Ilmarisen ja myös kansainvälisten eläkeyhtiöiden kiinnostus johtuu nyt siitä, että korkosijoitukset tuottavat kehnosti.

– Nyt on poikkeuksellisen otollinen aika, siksi että eläkerahastojen ja -yhtiöiden sijoituspääomaa on nyt tarjolla.

Houkuttelevaksi tilanteen tekee myös se, että velkaa hankkeiden rahoittamiseen saisi nyt edullisesti. Ja velkaa ei siis ottaisi valtio, vaan yhtiö, joka sitten omistaisi rautatieverkkoa, lentokenttää tai tieverkkoa.

– Kun velan hinta on ennätysalhaisella tasolla, niin nyt olisi mahdollista ottaa myös pitkää velkaa alhaisella korkotasolla, pyörittelee Ritakallio.

– Sitä kautta sijoittajan tuotto tulisi houkuttelevaksi, eli nyt on tästä näkökulmasta paras aika, ynnäilee Ritakallio.

Eläkeyhtiön intoa selittää myös tarve löytää kohteita, joista tasaista tuottoa voisi saada vuosikausia.

– Kun eläkevarat sijoitetaan hyvin pitkäaikaisesti, niin meille sopii hyvin kymmenen tai  20 vuoden sijoitusjännekin tämän tyyppisiin tieverkkoinvestointeihin, ja sen takia ne ovat tosi kiinnostavia.

Homekouluja ei eläkerahoilla pelasteta

Ritakallion mallissa eläkerahaa ei upotettaisi maaseudun öljysorateiden monttuihin eikä sillä korjattaisi homeisia kouluja.

– Olennaista on se, miten se kassavirta muodostuu. Ne mallit, mitä on kaavailtu esimerkiksi homekoulujen korjaamiseen, eivät vaikuta ensinäkemältä kovinkaan houkuttelevilta eläkerahan kannalta.

Eli eläkerahaa menisi vain vilkkaille pääväylille tai lentokentille. Käytännössä siis vain sellaisiin kohteisiin, mistä sijoitukselle saisi vakaata ja varmaa tuottoa käyttömaksuina joko suoraan käyttäjiltä tai valtiolta.

– Kyllä helposti oman pääoman tuottovaateena on kahdeksan prosenttia tai enemmän eli tuotot ovat tietysti merkittävästi parempia kuin mitä korkosijoituksista saa.

Jo nyt Ilmarinen omistaa 20 prosenttia sähkönsiirron kantaverkkoyhtiö Fingridistä ja yhtiö on osallistunut myös  Koskenkylä – Kotka -moottoritien rakentamiseen.

Ritakallion malli poikkeaa aiemmin Suomessa käytetyistä yksityisellä rahalla toteutetuista moottoritiehankkeista siinä, että tie ei siirtyisi määräajan jälkeen valtion omistukseen.

– Lähtökohta tällaisessa infrastruktuuri-investoinnissa on, että omistus säilyy pysyvästi sen yhtiön hallinnassa, jolle se on tehty.

Mikään ei Ritakallion mukaan sulje pois sitä mahdollisuutta, etteikö myös valtio voisi olla osaomistajana.