On yleisesti tiedossa, että univajeella on lukuisia negatiivisia terveysvaikutuksia. Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on saanut selville, että muutoksia on jopa geenitasolla.
Seuraavana päivänä on tärkeää menoa ja yöllä on pakko saada unta. Jo ennen nukkumaanmenoa jännittää, saako unen päästä kiinni. Nukkumaan mennessä uni ei tulekaan silmään. Kuulostaako tutulta? Unta tutkivan Sleep Team Helsinki -tutkimusryhmän johtajan Tarja Stenbergin mukaan vastaavanlainen stressi on suurin syy univajeen syntymiseen.
– Se on unettomuuden kova ydin. Erityisesti työstressi on tärkeä tekijä, koska univajeesta kärsivät työikäiset ja nuoret.
Stenbergin lohduttaa stressin vähenevän ja unenlaadun paranevan, kun työelämästä on jo siirtynyt eläkkeelle.
Riski liian vähäiseen nukkumiseen säilyy kuitenkin edelleen, ellei omaa unentarvettaan tunne. Sen voi selvittää kotikonstein esimerkiksi lomalla: jättämällä alkoholin ja piristeet pois muutamaksi päiväksi, menemällä nukkumaan silloin kun nukuttaa, ja vetelemällä sikeitä siihen saakka, kun herää luontaisesti ilman herätyskelloa. Nukuttu määrä on oma luontainen unentarve.
"Vaikutusten laajuus oli yllätys"
Oman unentarpeensa laiminlyöminen voi vaikuttaa kehoon moninaisesti. Tutkimusryhmä on saanut selville, että immuunivasteen säätelyyn liittyvien geenien toiminta oli lisääntynyt univajeessa. Stenberg selittää, että immuunivasteen aktivoituminen on monen taudin ydin. Se liittyy tyypin kaksi diabetekseen, valtimoiden rasvoittumiseen ja lihavuuteen.
– Se, että univaje aiheuttaisi genomin tasolla näin laajan aktivoitumisen, oli yllätys, Stenberg paljastaa.
Liian vähäinen nukkuminen vaikuttaisi siis aiheuttavan kaikkia kansantautejamme. Tutkimuksissa kävi ilmi, että edes kahden yön kunnolla nukkuminen ei korjannut kaikkia neljän päivän univajeen negatiivisia vaikutuksia.
Stenbergin mukaan selvää syy-yhteyttä univajeen ja länsimaisen maailman tyypillisimpien sairauksien välille ei kuitenkaan vielä voida vetää.
– Tutkijana en voi mennä niin pitkälle ennen kuin asia on tutkittu pohjiaan myöten. Olisin kyllä yllättynyt, jos univajeella ei olisi jotakin tekemistä näiden sairauksien levinneisyyden lisääntymisen kanssa.
Unettomuudesta kärsivä on syystä huolissaan unettomuudestaan. Valitettavasti asiaa ei kuitenkaan osata hoitaa. Suomessa on vain muutamia alan asiantuntijoita, tavalliselta lääkäriltä on Stenbergin mukaan turha odottaa muuta kuin lääkkeitä.
– Ja ne ovat väärä vaihtoehto.
– Joudun nostamaan kädet pystyyn. Meillä on vaan kourallinen uniklinikoita, ja nekin sijoittuvat tänne Etelä-Suomeen. Niistä voi yrittää etsiä apua.
Mikä on ylipainon ja unettomuuden yhteys? Katso lähetyksestä.
25:46
