Kissan aistit ovat tunnetusti veitsenterävät: kissan hajuaisti on supertarkka, näkökyky huippuluokkaa, mutta makuaistissa on yksi pienoinen vajavuus. Tämä tuskin kissaa itseään haittaa, sillä kyseisen makuelämyksen uupuminen ei niiden arkea hetkauta.
Kissoja ei voi syyttää syyttä suotta herkkupepuiksi eikä niiden sokerihammasta kolota: nimittäin kissat erottavat suolaisen, happaman ja karvaan, mutta eivät makeaa. Koska kissa ei maista makeaa, se ei ole niinkään perso makealle. Näin ollen sokerituotteet eivät maita samalla lailla kissoille kuten vaikkapa koirille, jotka maistavat makean.
