Kissan aistit ovat tunnetusti veitsenterävät: kissan hajuaisti on supertarkka, näkökyky huippuluokkaa, mutta makuaistissa on yksi pienoinen vajavuus. Tämä tuskin kissaa itseään haittaa, sillä kyseisen makuelämyksen uupuminen ei niiden arkea hetkauta.
Kissoja ei voi syyttää syyttä suotta herkkupepuiksi eikä niiden sokerihammasta kolota: nimittäin kissat erottavat suolaisen, happaman ja karvaan, mutta eivät makeaa. Koska kissa ei maista makeaa, se ei ole niinkään perso makealle. Näin ollen sokerituotteet eivät maita samalla lailla kissoille kuten vaikkapa koirille, jotka maistavat makean.
Koska kissa on puhdas lihansyöjä, on arveltu ettei kissojen elimistö edes välttämättä pysty sulattamaan sokeria; monet kissat saavat ripulin ja muita myrkytyksen oireita, jos ne syövät sokeria suuria määriä. Kissan välinpitämättömyys sokeria kohtaan onkin luonnollinen tapa välttää elimistölle haitallista tai jopa myrkyllistä ainetta.
Jos kissa tuntuu viehkoutuvan makeasta, kuten esimerkiksi täytekakusta tai meloneista, saattaa näissä ruuissa jokin muu maku vetää puoleensa kuten vaikkapa kitkeryys tai suolaisuus.
Nirso ja valikoiva kissa
Vaikka kissa ei makeaa maistaisikaan, tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sillä olisi huono makuaisti. Aikuisella kissalla on noin 250 makunystyä, joissa kuissakin on 40–40 000 aistinsoluista koostuvat makusilmut. Makusilmut sijaitsevat kissan kielessä ja suuontelossa.
Kissan makuaisti on kuin onkin hyvin tarkka: kissa voi olla hyvinkin nirso ruokansa suhteen, kiitos loistavan haju- ja makuaistin, jotka linkittyvät vahvasti toisiinsa. Jos ruoka on pilaantunut tai seisonutta, kissa kääntyy epäröimättä kannoillaan ja jättää ruuan syömättä. Kissa saattaa jopa suutahtaa, jos esimerkiksi vesi maistuu yhtäkkiä erilaiselta vaikkapa muuttaessa uuteen asuntoon tai eri paikkakunnalle.
Tiesitkö?
– Kissan on pitkään uskottu olevan ainoa nisäkäs, joka ei maista makeaa. Monell Chemical Senses Centerin teettämän selvityksen mukaan pullonokkadelfiinit, pohjanmerikarhut, kirjohylkeet, saukot, fossat, tiikerisankit, täplähyeenat ja merileijonat eivät myöskään maista makeaa. Niiden uskotaan kuitenkin menettäneen makeaa havaitsevia reseptoreita ajan saatossa.
– Poikkeus vahvistaa säännön: jotkut kissarodut – kuten siamilaiset ja burmat – tuntuvat olevan enemmän makean perään.
– Jos kissalla on hengityselinsairaus, se voi menettää väliaikaisesti makuaistinsa – ja näin ollen myös ruokahalunsa.
– Vastasyntyneen kissanpennun makuaisti on hyvin herkkä, mutta aivan kuten ihmisillä, se heikentyy iän myötä.
– Suklaa on kissalle myrkyllistä. Suklaan sisältämä teobromiini aiheuttaa kissalle myrkytyksen. Mitä tummempaa suklaa on, sitä enemmän siinä on teobromiinia.
Lue myös:
Kissat putoavat aina jaloilleen – totta vai tarua?
Kissojen kieli: Mitä kissa yrittää naukumalla viestittää?
Nenänjälki kuin ihmisen sormenjälki – tiesitkö näitä kissafaktoja?
Katri Koskinen, katri.koskinen(at)mtv.fi
Lähteet: Kissanomistajan käsikirja (Otava), Tyytyväinen kissa (Gummerus 2012), Livescience.com, Petside.com