Moni suomalainen tekee samat virheet ruoan valmistamisen jälkeen. Ruoka jäähdytetään liian hitaasti ja sitä pidetään liian pitkään huoneenlämmössä, tai vaihtoehtoisesti se laitetaan liian lämpimänä jääkaappiin, kertoo Ruokaviraston ylitarkastaja Annika Pihlajasaari.
– Kotiruoka säilyy jääkaapissa 2–4 päivää, mutta vain jos se on jäähdytetty riittävän nopeasti ja säilytetty riittävän kylmässä jääkaapissa, Pihlajasaari huomauttaa.
Marttaliiton kotitalousasiantuntijan Viivi Maskulinin mukaan kylmällä säällä ruoan saa jäähdytettyä nopeasti pihalla tai parvekkeella kannen alla. Kattilan voi laittaa myös kylmään veteen tiskialtaaseen, tai viilennystä voi nopeuttaa kylmävaraajien avulla.
Lämmin ruoka olisi hyvä siirtää erilliseen säilytysastiaan tai tarvittaessa useampaan. Huoneenlämmössä ruokaa kannattaa jäähdyttää ilman kantta, mutta jääkaapissa se tulisi suojata kannella tai esimerkiksi tuorekelmulla.
Pihlajasaari sanoo, että ruokaa ei saa missään nimessä laittaa lämpimänä jääkaappiin, sillä jääkaapissa lämmin ruoka lämmittää muita tuotteita, mikä mahdollistaa pilaajabakteerien kasvun.
Ruokaa uskaltaa viilentää huoneenlämmössä vain noin 1–2 tuntia. Jotkut ruoat saattavat säilyä huoneenlämmössä moitteettomina pidempäänkin, mutta tämä on Pihlajasaaren mukaan aika lailla tuurista kiinni.
– Ei ole olemassa mitään ehdotonta aikarajaa, jonka jälkeen ruoka olisi takuuvarmasti pilalla. Yön yli huoneenlämpöön jäänyttä ruokaa en kyllä missään nimessä itse söisi, Pihlajasaari linjaa.
Maskulinin mukaan erityistä tarkkuutta vaativat eläinperäiset tuotteet, kuten liha, kala ja muut merenelävät sekä valmiiksi pilkotut vihannekset ja salaatit. Myös sienet ja riisi kuuluvat samaan joukkoon.
Pihlajasaari listaa myös pastan ja hernekeiton niin sanotuiksi riskituotteiksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että loppujen lopuksi kaikki ruoka kelpaa bakteereille.
Kuumenna kiehuvaksi
Maskulinin mukaan jääkaapista otettu lounas- tai päivällisruoka tulisi aina lämmittää perusteellisesti ennen ruokailua, jotta mikään osa ei jää kylmäksi tai kädenlämpöiseksi. Bakteerit pitävät niin sanotusta välilämpötilasta, jossa ruoka ei ole kylmää tai kuumaa.
Suurin osa bakteereista tuhoutuu, kun ruoka on lämmitetty yli 70-asteiseksi. Pihlajasaaren mukaan ruoka olisi hyvä kuumentaa varmuuden vuoksi kiehumiseen asti.
– Jos tekee suuren satsin ruokaa, kannattaa jättää jääkaappiin maksimissaan muutamaksi päiväksi ruokaa ja pakastaa loput. Ruoka pitäisi pakastaa heti valmistuksen jälkeen eikä vasta silloin, kun se on jo menossa vanhaksi, Pihlajasaari kertoo.
Pihlajasaaren mukaan monet suomalaiset pitävät jääkaappejaan liian lämpiminä. Suurin osa jääkaappituotteista vaatii kuuden asteen lämpötilan, kun taas esimerkiksi raaka kala pitäisi säilyttää jopa kolmessa asteessa. Mitä lämpimämpi jääkaappi on, sitä huonommin ruoka siellä säilyy.
– Kannattaa myös selvittää, mitkä ovat oman jääkaapin kylmimmät ja lämpimimmät kohdat ja valita tuotteiden paikat jääkaapissa sen mukaan.
Pienetkin bakteerimäärät vaikuttavat
Ruokamyrkytyksen aiheuttavat Suomessa useimmiten ruoassa olevat norovirukset. Yleisimmin ruokamyrkytykseen sairastutaan sen jälkeen, kun on syöty lihaa, kalaa, tuoreita kypsentämättömiä kasviksia tai ulkomaisia kypsentämättömiä marjoja, kertoo Maskulin. Norovirus eli niin sanottu talvioksennustauti tarttuu herkästi myös ihmisestä toiseen jo ennen kuin oireet alkavat – tyypillisesti 35 tunnin kuluttua tartunnasta.
Pihlajasaari muistuttaa, että ruoan pilaantuminen ja ruokamyrkytys eivät aina kulje käsi kädessä.
– Pilaantunut ruoka on aistinvaraisesti huonoa, eli se haisee tai näyttää pilaantuneelta. Kaikki ruokamyrkytysbakteerit eivät kuitenkaan aiheuta aistinvaraisia muutoksia, Pihlajasaari toteaa.
Pihlajasaaren mukaan suomalaiset ovat tottuneet hyvin puhtaaseen ruokaan, minkä takia pienetkin bakteerimäärät saattavat aiheuttaa joillekin esimerkiksi ripulia. Ruokamyrkytyksen tyypillisimmät oireet ovat juuri ripuli tai oksentaminen.
Se, kuinka nopeasti oireet alkavat syömisen jälkeen, riippuu täysin ruokamyrkytyksen aiheuttajasta.
– Moni pohtii oireita saatuaan, että mitä tuli syötyä viimeksi. Näin se ei kuitenkaan läheskään aina mene, Pihlajasaari huomauttaa.
Etenkin liharuokiin yhdistetty Clostridium perfringens -bakteeri aiheuttaa ripulia 12–16 tunnin kuluttua syömisestä. Tietyt muut bakteerit taas aiheuttavat ripulia vasta parin päivän jälkeen.
Sen sijaan käsien kautta ruokaan tarttuvan Staphylococcus aureus -bakteerin myrkky aiheuttaa hyvin nopeasti oksentelua. Tämä myrkky ei tuhoudu ruoasta perusteellisellakaan kuumennuksella.
Listeria-bakteerin aiheuttamaan listerioosiin sairastuvat harvoin perusterveet ihmiset, mutta heikentyneen vastustuskyvyn omaaville eli esimerkiksi vanhuksille se saattaa aiheuttaa jopa verenmyrkytyksen. Oireet ilmestyvät vasta useamman viikon kuluttua siitä, kun bakteeria on joutunut elimistöön. Listeria tuhoutuu kuumentaessa.
– Kärjistäen voisi sanoa, että ripulia aiheuttavat bakteerit tuhoutuvat usein kuumentamalla, kun taas oksentamista aiheuttavat myrkyt eivät, Pihlajasaari sanoo.