Hajuaistin avulla ei pysty selvittämään, onko ruoassa taudinaiheuttajia.
MTV Uutiset on kirjoittanut aikaisemmin siitä, miten suuri osa suomalaisista ei täysin käsitä, mitä eroa on "parasta ennen" ja "viimeinen käyttöpäivä" -päiväyksillä.
Yleinen syy ruoan pois heittämiseen on se, että ruoan uskotaan olevan pilalla. Läheskään aina näin ei kuitenkaan ole, vaan ihmiset luottavat liikaa parasta ennen -päiväyksiin omien aistiensa sijaan.
Usein ruokaa kehotetaankin vähintäänkin haistamaan sen varmistamiseksi, että ruoka on vielä syömäkelpoista.
Huffpostin haastattelemat ruokaturvallisuuteen erikoistuneet asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että ruoan laadun ja turvallisuuden välillä on ero, eikä "nuuhkaisutesti" välttämättä auta hahmottamaan, onko ruokaa oikeasti vaarallista syödä.
– Ei ole mahdollista kertoa, onko ruokaa vielä turvallista syödä pelkästään hajun perusteella. Pystyt todennäköisesti kertomaan, onko tuotteen laatu laskenut, Arkansanin yliopiston ruokatieteiden professori Kristen Gibson kommentoi.
Huonontunut laatu ei tarkoita, että tuote olisi vaarallinen
Parasta ennen -päiväys kertoo, että tuote säilyttää ainakin siihen päiväykseen saakka sille tyypilliset ominaisuudet, kuten ulkonäön, hajun ja maun. Päiväyksen jälkeen tuote ei välttämättä maistu enää aivan samanlaiselta, mutta se ei tarkoita, että tuotetta olisi jotenkin vaarallista nauttia.
Cornellin yliopiston ruokaturvallisuuden ja -tutkimuksen professori Martin Wiedmann selittää, että päiväykset perustuvat elintarvikeyritysten suorittamiin tutkimuksiin.
– He analysoivat pilaantumista, mikro-organismeja tai muita ominaisuuksia, kuten tuotteen ulkonäköä tai muita alenevia tekijöitä, joita asiakas ei voisi hyväksyä, Wiedmann selittää.
Parasta ennen -päiväyksen jälkeen tuotteelle voi suorittaa ikään kuin karsivana pikatestinä nuuhkaisun, joka paljastaa, maistuuko tuote yhä hyväksyttävältä.
Parasta ennen vs. viimeinen käyttöpäivä
Ruokavirasto muistuttaa, ettei mikrobiologisesti helposti pilaantuvien tuotteiden pakkauksissa edes käytetäkään "parasta ennen" -päiväyksiä, vaan niihin on merkittävä viimeinen käyttöpäivä tai viimeinen käyttöajankohta.
Mikrobiologisesti helposti pilaantuvia elintarvikkeita ovat esimerkiksi pastöroimaton maito ja kerma, kypsyttämätön juusto, tuore liha, jauheliha, kypsentämättömät lihavalmisteet, tuore kala ynnä muut lämpökäsittelemättömät tuotteet ja sellaiset tuotteet, joiden säilyvyyttä ei ole varmistettu lämpökäsittelyn tai säilöntäaineiden tai muun käsittelyn avulla.
"Viimeinen käyttöpäivä" -merkinnällä varustettua elintarviketta ei saa enää myydä eikä sitä pidä syödä merkityn päiväyksen jälkeen.
Lähde: Ruokavirasto
Mutta vaikka esimerkiksi maito tuoksuisi jo happamalta, se ei välttämättä tarkoita, etteikö sitä olisi turvallista juoda.
– En söisi tai joisi sitä. Luulen, että kokemus ei olisi kovin miellyttävä. Mutta sen ei pitäisi aiheuttaa sinulle harmia. Saatat kokea pahoinvointia vain siksi, että söit jotain, mikä ei ollut houkuttelevaa, mutta sen ei pitäisi aiheuttaa minkäänlaista infektiota tai muuta, Kristen Gibson selittää.
Jokaisella on hieman omanlaisensa standardit sen suhteen, minkä tasoinen ruokatuote on vielä riittävän hyvällä tasolla. Jotkut eivät esimerkiksi välitä, vaikka perunalastut olisivat jo hieman nahistuneita ja jogurtti vähän hapanta, kun toisilla pelkkä hapan haju saattaa aiheuttaa pahoinvointia.
Lue myös: Ostitko sinäkin näitä punalapputuotteita S- tai K-ruokakaupoista? Hurja suosio – Lidlilläkin selkeä hittituote
Taudinaiheuttajia ei voi haistaa
Luonnollisesti homekasvuston ruoassa pystyy haistamaan ja maistamaan, eikä mitään homehtunutta ruokaa suositella syömään, ellei sen ole nimenomaan tarkoitus olla homeinen (esimerkiksi homejuustot).
Lue myös: Ethän sinäkin sorru kamalaan kahvisyntiin? Moni suomalainen ei tule edes ajatelleeksi, vaikka rahaa valuu hukkaan
Martin Wiedmannin mukaan useimmat elintarvikevälitteiset taudinaiheuttajat kuten norovirus, salmonella ja E.coli -bakteerit voivat aiheuttaa pahoinvointia, ripulia ja vatsakramppeja, mutta niitä ei pysty ruoasta kuitenkaan päältä päin näkemään, haistamaan taikka maistamaan.
Kristen Gibsonin mukaan ruoka voi aivan hyvin sisältää taudinaiheuttajia huolimatta siitä, haiseeko tai maistuuko ruoka pahalta.
Tuoreet hedelmät ja vihannekset sekä siipikarja sisältävät yleisemmin taudinaiheuttajia, joten jos nämä tuotteet haisevat tai maistuvat oudolta, Gibson ei suosittele niiden syömistä.
Lue myös: Kauppias Erkki keksi sushista uuden nerokkaan punalapputuotteen: "On saavuttanut lyhyessä ajassa suuren suosion"
Katso myös: MTV Uutiset testasi S-marketin hävikkilaatikon: Tätä kaikkea saa kahdella eurolla
1:03
Lähteet: Huffpost, Ruokavirasto