Tiesitkö? Suomessa elää yli 40 000 lajia: "Läheskään kaikkia ei ole vielä löydetty" – erilaisia pistiäisiä on 7500 ja sieniäkin lähes 8000

– Onhan 40 000 suuri määrä eivätkä siinä vielä ole kaikki Suomen lajit. Läheskään kaikkia ei ole vielä löydetty tai pystytty listaamaan ajantasaisten luetteloiden puuttuessa. Lajimäärä myös kuvaa hyvin Suomen luonnon monimuotoisuutta eli meillä on paljon muutakin kuin vain suurpedot ja linnut, huomauttaa Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) eläintieteen yksikön johtaja Aino Juslén.

Uusia lajeja löydetään koko ajan ja nyt julkaistua lajiluetteloa täydennetään.

– Huonoimmin tunnettu on maaperän eliöstö, joka on keskeisessä roolissa maaperän kuolleen eloperäisen aineksen hajottamisessa ja ravinteiden kiertoon saattamisessa kasveja ja sitä kautta muita eliöitä varten. Lajit ovat monimutkaisessa vuorovaikutuksessa keskenään eikä siitä vuorovaikutuksesta vielä ymmärretä kaikkea, sanoo Aino Juslén.

Suurin lajiryhmä hyönteiset ja hämähäkkieläimet

Lajilistan selailu antaa havainnollisen kuvan Suomen lajistosta. Suurin ryhmä ovat hyönteiset ja hämähäkkieläimet. Niitä on yhteensä 25 671 lajia. Niistä pistiäisiä on 7501 lajia. Sieniä ja jäkäliä on yhteensä 7980 lajia. Putkilokasveja puolestaan on kaikkiaan 4578 lajia.

Erilaisia sammalia Suomessa kasvaa 993 lajia. Matoja meillä on 655 lajia ja lintuja 493 lajia. Nilviäislajeja on 173 ja niistä simpukoita 13 lajia. Erilaisia leviä on 121 lajia ja kaloja 107 lajia.

Nisäkäslajeja meillä on 79 ja niistä lepakoita on 13 lajia. Tuhatjalkaisia on 63 eri lajia. Matelijoita ja sammakkoeläimiä on 18 lajia.

Lisää tietoa lajeista löytyy täältä. 

Lähes kaikilla hyönteisillä omat loispistiäisensä

Pistiäisiä on Suomessa siis 7501 lajia.

– Suurin osa niistä on muiden hyönteisten loisia eli loispistäisiä. Melkein jokaisella hyönteislajilla on oma loispistiäisensä, kertoo museomestari Juho Paukkunen Luomuksesta.

Useimmat loispistiäiset ovat kooltaan niin pieniä, ettei niitä paljaalla silmällä erota, mutta isompiakin lajeja löytyy.

– Esimerkiksi jättipuupistiäinen on 5 senttimetriä pitkä. Toukkina se elää kuolleissa kuusenrungoissa, kertoo Paukkunen.

Pistiäisiin kuuluvat myös sellaiset tutut lajit kuin mehiläiset, ampiaiset ja kimalaiset.

Läheskään kaikkia sieniä ei vielä tunneta

Sieniä meillä on lähes 8000 lajia.

– Oikea lajimäärä on huomattavasti suurempi, koska tietämys on vielä hatara ja koko ajan löytyy uusia sienilajeja. Itsekin päivitän luetteloa lähes päivittäin, kertoo suojelusuunnittelija Tea von Bondsdorff Luomuksesta.

Lajiluettelosta on hyötyä myös tavalliselle sieniharrastajalle.

– Monelle voi olla yllätys, että sienilajeja ei olekaan muutamia kymmeniä vaan lähes 8000. Sienten nimet ovat informatiivisia ja hauskoja. Kun harrastaa sieniä, on tärkeää, että lajille löydetään oikea nimi. Paremmin voidaan kommunikoida, kun lajeilla on myös suomenkielinenkin nimi käytössä, sanoo von Bonsdorff.

Uusia lajeja löytyy sattumalta

Usein uusia sienilajeja löytyy myös sattumalta.

– Myrkyllisyys on sienissä lajikohtainen asia. Joskus on ihmetelty, kun joku saa oireita jostain sienilajista, mutta toinen ei. Sitten onkin huomattu, että kyseessä on kaksi eri sienilajia, havainnollistaa von Bonsdorff.

Sienivärjäyksen harrastajien ihmettely tuotti sekin uuden lajilöydön.

– Sienivärjäyksestä kiinnostuneet ihmettelivät, miksi suomuorakas välillä tuottaa turkoosia väriä ja välillä ei. Tutkijat havaitsivat, että suomuorakasta onkin kaksi eri lajia eli kuusensuomuorakas ja männynsuomuorakas, kertoo von Bonsdorff.

Suomen lajiluetteloa alettiin koota vuonna 2013. Nyt kun ensimmäinen luettelo on saatu valmiiksi, uusi päivitetty luettelo aiotaan julkaista joka vuosi.