Ensimmäiset lottonumerot arvottiin Suomessa tammikuussa 1971. Se oli kuitenkin pelitavaltaan toisenlainen nykypäivän lottoon verrattuna.
Arpajaisilla on pitkä historia. Kiinalaiset pelasivat tiettävästi eräänlaista Loton esimuotoa jo 200 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.
1500-luvulla Italiassa alettiin lyödä vetoa Genovan senaatin jäsenten valitsemisesta. Kaupungin herttua oli keksinyt, että 120 vaalikelpoista ehdokasta arvottaisiin tehtäväänsä. Uurnasta vedettiin viisi nimeä.
Paikallispolitiikasta tulikin rahapeli
Kansalaiset keksivät, että spektaakkelista voisi tehdä ”lotterin”, suomalaisittain loton.
He muuttivat uurnasta vedettävät nimet numeroiksi ja alkoivat ”lotota” ehdokkaita. Peli alkoi saada lisää suosiota ja levisi vähitellen ympäri Eurooppaa.
Lue myös: Loton kaikkien aikojen potin voittaja oli jo ostamassa "väärää kuponkia", mutta eläkeläisten jono pyörsi päätöksen – "Vaimolle sanoin, että tiedätkö mitä"
120-numeroinen lottopeli kutistui 90-numeroiseksi, eli 90 numerosta arvottiin viisi numeroa. Tämä loton pelimuoto on yhä käytössä Italiassa.
Vuosisatojen saatossa vastaavia arvontamuotoja on ollut useita erilaisia, mutta monet olivat loton kaltaisia.
Suomessa suhtauduttiin epäillen
Nykymuotoisen loton ensiaskeleet otettiin Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1953 ensimmäiset kierrokset pelattiin Länsi- ja Itä-Saksassa sekä Italiassa.
Kun lottokoneita alettiin käynnistellä myös Puolassa, Unkarissa, Tsekkoslovakiassa ja Romaniassa, alkoi se kiinnostaa myös Suomessa.
Lottoon suhtauduttiin kuitenkin nihkeästi. Saksassa lottoarvonnan suosio söi suosiota muulta rahapelaamiselta, joten samaa pelättiin myös Suomen kohdalla, mikäli lottoa alettaisiin järjestää.
Yksi lottoa vastaan puhunut argumentti oli epäily siitä, että Suomen väkiluku olisi liian pieni loton kaltaisen pelin kannattavuudelle.
Sveitsin-malli toi Loton Suomeen
Viimeisen sysäyksen loton Suomen-valloitukselle antoi Sveitsi, jossa lottokone pyörähti käyntiin vuonna 1970 saavuttaen suuren suosion. Suomi otti käyttöön saman 6/40-pelimuodon kuin Sveitsissä.
Lottokuponkeja alettiin myydä 11.12.1970. Ensimmäinen rivi arvottiin vuodenvaihteen jälkeen, 3.1.1971.
Ensimmäistä virallista Lotto-arvontaa seurasi tuolloin jopa miljoona katsojaa. Lisäksi arvontaa pystyi seuraamaan radioiden äärellä.
Pääpotti jakoon heti ensimmäisellä kerralla
Heti ensimmäisellä kerralla löytyi kuusi oikein -tulos. Päävoitto meni ylivieskalaiselle Sanni Mieloselle. Voittosumma oli 343 825 markkaa.
Loton lauantailähetykset alkoivat vuonna 1973. Aiemmin arvonnat suoritettiin sunnuntaisin. Siirtyminen television paraatipaikalle tarkoitti myös entistä suurempaa suosiota.
Samana vuonna nivalalaisesta Hilkka Pylköstä tuli Suomen historian ensimmäinen lottomiljonääri. Miljoonan markan raja ylittyi Lotossa vuonna 1973 kahdeksan kertaa.
Peliä täytyi vaikeuttaa kasvaneen suosion takia
Lottoa pelattiin noin kymmenen vuotta 6/40-pelimuodolla. Vuonna 1980 peli muutettiin muotoon 7/37, eli arvottiin seitsemän numeroa 37 numerosta.
Syy pelimuodon muutokselle oli se, että suomalaiset pelasivat lottoa niin paljon, että peliä täytyi vaikeuttaa.
6/40-muodolla sai noin neljä miljoonaa erilaista tulosta, ja suomalaiset saattoivat täyttää viikossa yli 13 miljoonaa lottoriviä.
Useiden vaihtoehtojen ja kokeilujen jälkeen päädyttiin nykyisen muotoiseen 7/39-pelimuotoon, jossa mahdollisia rivejä on 15 380 937 kappaletta.
Historian suurin potti meni Lohjalle
Suomen lottohistorian suurin potti, 15,5 miljoonaa euroa, meni jakoon 9. helmikuuta. Sitä edelsi 16 kierrosta ilman seitsemän oikein tulosta.
Voittokuponki pelattiin Lohjan Routionmäessä MK Marketissa. MTV Uutiset kävi paikalla sunnuntaina jututtamassa kauppiasta, joka oli kuullut kaupassaan pelatusta voittokupongista kesken ravintolansa karaokeillan.
Tänään lauantaina Loton pääpotti on kooltaan 1,2 miljoonaa euroa. Lotto arvotaan MTV3-kanavalla kello 22.10.
Lähteet: Outi Niemelä: Lottokansaksi lottotytön matkassa (2013), Veikkaus, Ylen Elävä Arkisto.