Tiesitkö, että ensimmäinen rokote oli lehmästä peräisin ja lapselle tehdyn ihmiskokeen tulos? Viisi faktaa rokotuksen historiasta

Tiesitkö, että ensimmäinen rokote oli lehmästä peräisin ja lapselle tehdyn ihmiskokeen tulos? Katso faktoja rokotuksen historiasta 0:34
Katso videolta lisää faktoja rokotuksen historiasta.

Koronarokotusta kehitellään kuumeisesti ympäri maailmaa, mutta tiedätkö miten rokotteet toimivat tai kuka on kaikkien rokotteiden isä?

Maailmanterveysjärjestö WHO:n mukaan tällä hetkellä meillä on rokotteita 26 eri tautia vastaan, ja miljoonia ihmishenkiä säästyy vuosittain rokotusten vuoksi.

Rokottamisen perusidea on melko yksinkertainen. Elimistöön annetaan pieni määrä tautia aiheuttavaa bakteeria tai virusta. Bakteeri tai virus on heikennetty, niin että se ei aiheuta sairautta.

Elimistö kuitenkin tunnistaa taudinaiheuttajan, ja sen omat puolustusmekanismit käynnistyvät tappaen pöpöt, joista sairaus johtuu.

1. Ensimmäinen rokote lapselle tehdyn ihmiskokeen tulos

Rokotuksen keksijänä pidetään englantilaista Edward Jenneriä. Mies huomasi karjanhoitajien sairastuvan vain harvoin isorokkoon.  Hän arveli naudasta peräisin olevan lehmärokkotartunnan suojelevan heitä isorokolta.

Todistaakseen epäilynsä, hän päätti tehdä ihmiskokeen. Jenner istutti lehmänrokon 8-vuotiaaseen poikaan, jonka jälkeen hän saastutti pojan isorokolla. Poika selvisi, ja hengenvaarallisen testin tuloksena isorokkoa vastaan oli keksitty rokote.

Jenner julkaisi tuloksensa vuonna 1798 ja ehdotti, että lehmärokkoa käytettäisiin isorokon ehkäisyssä.

2. Suomessa ensimmäinen rokotus annettiin vuonna 1802

Vain neljä vuotta myöhemmin Jennerin keksinnöstä Suomessa annettiin ensimmäinen lehmärokkoon pohjautuva rokotus isorokkotartuntojen ennaltaehkäisemiseen.

Isorokko oli aikansa yksi tappavimmista taudeista, ja joka kymmenes kuolema Suomessa oli isorokon aiheuttama.

Suomen isorokkorokotuksista huolehti aluksi Suomen Talousseura ja vuodesta 1825 lääkintäviranomaiset. Rokottajina toimivat lääkärit, lukkarit ja kätilöt.

3. Rokotteen pelättiin aiheuttavan eläimellisiä ominaisuuksia

Rokotusvastaisuus oli yleistä 1800-luvulla. Uuteen lääkintämuotoon suhtauduttiin Suomessa alkuaikoina hyvin skeptisesti. Rohkaisuksi rokottajille päätettiin antaa jokaisesta rokotuksesta rokotuspalkkio.

Rokotusta vastustettiin uskonnollisin perustein. Joktut uskoivat, että naudasta peräisin oleva rokote voisi aiheuttaa ihmisissä eläimellisiä ominaisuuksia.

Rokotteen yleistymistä hidastivat myös taloudelliset syyt, rokottajapula sekä rokotteen huono säilyvyys.

4. Bakteerirokote keksittiin 1880-luvulla Ranskassa

Viruksia, bakteereja ja muita taudinaiheuttajia ei vielä lehmärokotteen aikoihin tunnettu, ja käsitykset sairauksien syistä erosivat merkittävästi nykyisestä. 

1800-luvun loppupuoli oli lääketieteen kannalta mullistavaa aikaa.  Ranskalainen Louis Pasteur oli ensimmäinen, joka osoitti bakteerien ja rokotuksen merkityksen sairauksien hoidossa. Pasteur kehitti rokotteen vesikauhua ja pernaruttoa vastaan.

1900-luvun aikana esiteltiin lukuisia uusia rokotteita, joiden avulla monet vakavat tartuntataudit on saatu vähenemään merkittävästi.

5. Isorokko on rokotuksin saatu hävitettyä koko maailmasta. 

Vuosien 1885–1890 aikana Suomessa siirryttiin pakolliseen isorokkorokotukseen. 

Viimeinen isorokkoepidemia koettiin vuonna 1936. Maailman Terveysjärjestö (WHO) julisti isorokon hävitetyksi koko maailmasta  8. toukokuuta 1980. 

Lue myös:

    Uusimmat