THL: Sairaaloita on Suomessa liian monta – "Pienten väestöpohjien keskussairaalat ovat kriittisessä tilanteessa"

Syynä on laadun ja henkilöstövajeen lisäksi raha. Valtiovarainministeriön mukaan sairaanhoitopiirien toimintakulut ovat kasvaneet liki 40 prosenttia viidessä vuodessa. Luku sisältää organisaatiomuutokset.

Erikoissairaanhoidon osalta viiden vuoden kasvu on Kuntaliiton mukaan 16 prosenttia.

Sairaaloiden määrä puhuttaa jälleen, kun hallitus suunnittelee keskittämisasetuksen muutosta.

"Potilaalle itsellensä harvoin on ongelma lähteä pitkänkin matkan taakse"

Hallitus aikoo keskittää kaikkein haastavimmat toimenpiteet yliopistosairaaloihin. Sellainen on esimerkiksi keuhkosyövän leikkaushoito. Laadun ja potilasturvallisuuden kannalta THL pitää tätä muutosta hyvänä asiana.

– Potilaalle itsellensä harvoin on ongelma lähteä pitkänkin matkan taakse, jos saa parhainta mahdollista hoitoa, kertoo ylilääkäri Eeva Reissel Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

"Jos toimenpiteiden määrä on kovin pieni, niin on osoitettu, että sillä on yhteyttä hoidon laatuun"

Toisaalta tuleva asetusmuutos antaa maamme sairaaloille mahdollisuuden leikata vuosittain tiettyjä ryhmiä kuten tekonivel- ja rintasyöpäpotilaita määrällisesti nykyistä vähemmän. Tätä muutosta THL pitää heikennyksenä.

– Jos toimenpiteiden määrä on kovin pieni, niin on osoitettu, että sillä on yhteyttä hoidon laatuun, arvioi Reissell.

"Laatuerot tarkoittavat leikkauskomplikaatioita ja kuolemiakin"

Reissellin mukaan suomalaisten sairaaloiden kesken löytyy laatueroja. Vaikka Suomessa laatu on pääosin varsin hyvälla tasolla, THL haluaa laadun parantuvan entisestään. Laatumittareita kehitetään.

Mutta mitä se laatuero voi tarkoittaa potilaan näkökannalta?

– Leikkauskomplikaatioita, toimenpidekomplikaatioita, kuolemiakin, Reissell luettelee.

Kokkolassa tekonivelpuolella potilaskorvausvahingot ovat tippuneet puoleen

Kokkolan alue on hyvä esimerkki siitä, miten keskittämisasetus vaikuttaa. Alueella nykyinen asetus olisi vaarantanut monen potilasryhmän leikkaustoiminnan. 

Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa vain selkäleikkausten osalta päästään nykyisen asetuksen vaatimaan vähimmäismäärään.

Uusi asetus antaa sairaaloiden joustaa vuosittaisten leikkausmäärien minimistä. Tuleva muutos mahdollistaa Kokkolassakin muidenkin leikkausten jatkumisen.

– Meillä on harvassa keskussairaaloita ja meillä on pitkät välimätkät, niin meillä olisi jouduttu lopettamaan tiettyjä leikkaustoimenpiteitä, jotka vaarantavat potilaiden hoitoa suorastaan, kertoo johtajaylilääkäri Pirjo Dabnell Keski-Pohjanmaan Soite.

Kokkolassa laatu on toiminnan keskiössä, siinä määrin, että sen on nähty paranevan entisestään. 

– Meillä tekonivelpuolella on potilaskorvausvahingot tippuneet puoleen eli laatuon vain paranemaan päin.

THL:n Reissell: Sairaaloita liian monta

Suomessa on liki 50 sairaalaa. Se on liian monta, sanoo Reissell.

Miksi sairaaloiden määrää pitää karsia?

– Raha ja henkilöstöpula. Ei me voida määrättömiin kasvattaa budjetteja. Joka vuosi erikoissairaanhoidon menot kasvavat vajaat 10 prosenttia, kertoo ylilääkäri.

Onko runsas sairaaloiden määrä laatuongelma?

– On se tavallaan juuri siinä mielessä, että tehdään vähäisiä määriä toimenpiteitä, jotka eivät sitten riitä ylläpitämään toimenpidelääkäreiden tai -henkilöstön ammattitaitoa.

"Pienten väestöpohjien keskussairaalat ovat kriittisessä tilanteessa"

Suuren syntyvyyden Kokkolan alueesta THL:ssä ei olla huolissaan, mutta Itä-ja Pohjois-Suomesta ollaan.

– Pienten väestöpohjien keskussairaalat ovat kriittisessä tilanteessa eli miten saada henkilöstöä ja miten saada turvattua oma tulevaisuus, arvioi Reissell.

Reissell mainitsee ongelmallisina keskussairaala-alueina Itä-Savon, Etelä-Savon, Kainuun ja Länsi-Pohjan. Tulevaisuudessa ongelmia on myös eteläisemmässä Suomessa.

– Pitäisi ainakin järkevöittää sitä, että missä tehdään ja minkälaisia määriä. Esimerkiksi syöpiin liittyviä toimenpiteitä ja hoitoja pyritään nyt kokoamaan syöpäkeskuksiin. Se on hyvin järkevää. Sitten on eri asia, että mitä jää näihin sairaaloihin, joissa näitä ei enää saisi tehdä, Reissell pohtii.

29.2: Juttuun täsmennetty, että liki 40 prosentin menolisäykset ovat valtiovarainministeriön ilmoittama luku. Lisätty myös jutun alkuun, että luku sisältää organisaatiomuutokset.