THL:n vertailu: Suomen sosiaaliturvajärjestelmä poikkeaa muista maista, perusturva on suomalainen ilmiö

1:58
Katso myös: Kaksivuotinen perustulokokeilu päättyi vuonna 2018 – professori piti sitä kansainvälisenä menestyksenä

Suomen sosiaaliturvajärjestelmän rakenne poikkeaa vertailumaista, selviää tänään julkaistussa selvityksessä. Selvitykseen valittiin viisi vertailumaata: Alankomaat, Britannia, Ruotsi, Tanska ja Viro. Sen toteutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Suomen sosiaalietuudet jaotellaan vähimmäis-, perus- ja ansiosidonnaiseen turvaan. Vähimmäisturvalla viitataan yleensä toimeentulotukeen, jota saadaan kun muut etuudet eivät takaa riittävää toimeentuloa.

Kun henkilöllä ei ole riittävästi työhistoriaa ansiosidonnaiseen turvaan, hänelle maksetaan perusturvaetuuksia. Näitä ovat muun muassa työmarkkinatuki sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahat.

Työmarkkinatuen kaltainen etuus löytyi vain Ruotsista

Kaikissa selvitykseen valituissa maissa oli vähimmäisturvaetuuksia. Suomea lukuun ottamatta erillisiä perusturvaetuuksia löytyi kattavasti vain työkyvyttömille ja ikääntyneille.

Perusturva eroaa THL:n mukaan vähimmäisturvasta siinä, etteivät puolison tulot tai kotitalouden varallisuus vaikuta sen määrään.

Työttömyyden, lapsen syntymän tai sairauden tapauksessa perusturvaetuuksia löytyi vain vähän vertailumaista. Työmarkkinatuen kaltainen etuus löytyi vain Ruotsista, ja sitäkin maksettiin vain aktivointitoimenpiteiden ajalta.

Muissa maissa työttömät ovat pääasiassa vähimmäisturvaetuuden piirissä. THL:n mukaan perusturva onkin suomalaiselle järjestelmälle ja keskustelulle tyypillinen käsite ja ilmiö eikä vastaavaa löydy kansainvälisesti.

Suomessa ja Tanskassa pitkäaikaistyöttömän tulot muodostuvat useasta etuudesta

Sosiaaliturvajärjestelmien vertailu on monimutkaista, ja toinen tapa vertailla etuuksien tasoa ja koostumusta on keskittyä esimerkkitapauksiin. Tehtyjen laskelmien perusteella Suomessa vähimmäisturvan taso on vertailumaiden keskitasoa.

THL:n kartoituksen mukaan Suomesta poiketen monessa maassa nuoret saavat matalampaa vähimmäisturvaetuutta kuin varttuneemmat aikuiset.

Suomessa ja Tanskassa pitkäaikaistyöttömän tulot muodostuvat useasta etuudesta. Esimerkiksi Britanniassa etuudet on yhdistetty yhteen etuuteen, jossa on monta osaa.

THL:n tutkimuspäällikön Jussi Tervolan mukaan useiden etuuksien samanaikainen saaminen voi tehdä järjestelmästä monimutkaisen asiakkaalle. Etuuksia joutuu hakeman erikseen, ja niihin liittyy erilaisia sääntöjä työnteon suhteen.

–  Tähän on mahdollista kiinnittää sosiaaliturvauudistuksessa huomiota, jos poliittista tahtoa löytyy, Tervola kommentoi.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja