Tukea asumistuen päälle, maksukaton seuranta viranomaisille ja keskusteluvelvoite nuorille toimeentulotukea saaville. Muun muassa tällaisia muutoksia THL:n asiantuntijaraportti ehdottaa viimesijaiseen turvaan.
MTV Uutiset koosti raportin ehdottamat toimet kansalaisten viimesijaiseen taloudelliseen turvaan.
Täydennystä asumistuen päälle
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ehdotuksen mukaan asumistukitäydennys olisi Kelan myöntämä tuloharkintainen tuki, joka tulisi asumistuen päälle. Lisä maksettaisiin varattomalle kotitaloudelle kohtuullisiin asumiskustannuksiin.
– Asumistukitäydennys toisi selvästi esiin asumiskustannusten merkityksen. Ehdotus lisäisi asumistuen kustannuksia, mutta vähentäisi toimeentulotuen saajien määrää selvästi, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen.
– Pitkällä aikavälillä se voisi vaikuttaa asuntopolitiikkaan, näkee Saikkonen.
Mitä toimeentulotuesta ja sen saajista selvisi ja mitä sen korjaamiseksi pitäisi tehdä? Katso Saikkosen haastattelu artikkelin alun videolta.
Maksukaton automaattinen seuranta
Ehdotuksen mukaan viranomaisen tulisi hoitaa maksukaton täyttymisen seuranta automaattisesti ja digitaalisesti. Maksukatto tarkoittaa terveydenhuollon asiakasmaksuista kertynyttä summaa, jonka jälkeen palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.
Tarvittaessa pienituloiselle kotitaloudelle voitaisiin korvata terveydenhuollon kustannukset perustoimeentulotuesta automaattisesti vuoden alussa siihen saakka, että maksukatto tulee täyteen.
– Maksukattojen tehokas koordinointi ei välttämättä vähennä muuta kuin toimeentulotuen lyhytaikaista käyttöä, mutta se keventäisi byrokratiaa ja turvaisi tarpeellisen terveydenhuollon saannin pienituloisille kotitalouksille, toteaa THL:n asiantuntija Susanna Mukkila.
Myös maailman terveysjärjestö WHO on suositellut terveydenhuollon maksukaton automatisointia. Nykyisin maksukaton seuranta on asiakkaan vastuulla.
Lue myös: Monet maksavat terveydenhuollon maksuja turhaan – tässä syy
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Keskusteluvelvoite nuorille tuen saannin pitkittyessä
Raportissa ehdotetaan keskusteluvelvoitetta nuorille aikuisille, kun tuen saanti jatkuu yli neljä kuukautta.
Nuoren aikuisen, jota koskee velvoite hakea koulutukseen, olisi otettava yhteyttä Kelaan tai nimettyyn nuorten palveluun, kun hän on saanut toimeentulotukea yhtäjaksoisesti neljä kuukautta eikä ole palveluissa tai koulutuksessa.
Yhteydenotto tapahtuisi kasvokkain, etäyhteydellä tai puhelimitse. Perustoimeentulotuen sähköinen hakulomake "lukittaisiin" siihen saakka, kunnes nuori on ottanut yhteyttä.
– Nuorten tavoittaminen on vaikeaa etenkin, kun toimeentulotuen saanti pitkittyy, sanoo Kelan tutkija Tuija Korpela.
– Yhteydenottopakko antaisi mahdollisuuden selvittää syitä, miksi nuori saa toimeentulotukea. Hänet voitaisiin tällöin myös ohjata helpommin oikeiden palveluiden piiriin.
Riittävä ja yhdenmukainen eläkeselvittely
Raportin mukaan pitkään työttömänä olleiden työkykyä ei aina arvioida yhtä perusteellisesti kuin työterveyshoidon palvelujen piiriin kuuluvilla eikä kielteinen eläkepäätös saisi olla seuraus puutteellisesta toimintakyvyn arvioinnista.
Selvittely tehdään toistaiseksi vasta osassa Suomea.
Eläkeselvittelyn tehtävät voivat sisältyä esimerkiksi työkyvyn tuen tiimin palveluvalikoimaan, tai eläkeselvittely voidaan toteuttaa jollakin muulla tavalla. Esimerkiksi Kainuussa on eläkeselvittelykoordinaattori ja Helsingissä tehdään työkykyselvitys.