Nykyiset työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat yhdistymässä ensi vuoden alusta.
Työttömän työnhakijan yleistukea koskeva esitysluonnos on edennyt lausuntokierrokselle.
Yleistuki olisi ensimmäisessä vaiheessa uusi sosiaaliturvaetuus, joka korvaisi työttömien nykyiset työmarkkinatuen ja peruspäivärahan ensi vuoden alkupuolelta alkaen.
Esitys on määrä antaa eduskunnalle syksyllä.
Ansiopäivärahaan ei ole tehty muutoksia.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Liisa Siika-aho painottaa, että työttömän työnhakijan yleistuki ei ole säästöesitys.
Se olisi tasoltaan sama kuin nykyinen työmarkkinatuki, työttömän peruspäiväraha ja ansiopäivärahan perusosa. Tänä vuonna taso on 37,21 euroa per päivä.
– Meillä on ollut kustannusneutraalisti kaikki ne rahat käytössä kuin tähänkin asti. Yleistuen taso vastaa nykyisiä perusturvaetuuksien tasoja, noin 800:aa euroa kuukaudessa, Siika-aho sanoi tiedotustilaisuudessa.
Myöhemmin yleistukeen aiotaan yhdistää muita tukia osana sosiaaliturvan uudistamista.
Uudistuksen tavoitteena on luoda yksi tuki, joka sisältää perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.
Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa perusturvan uudistuksen, joka parantaa työnteon kannattavuutta, sujuvoittaa sosiaaliturvaa ja yksinkertaistaa etuuksia.
Uudistusta on valmisteltu edellisen hallituksen vuonna 2020 perustamassa eduskuntapuolueiden yhteisessä sosiaaliturvakomiteassa. Hallitus huomioi sosiaaliturvakomitean välimietinnön tekemät suositukset ja selvitykset.
Seuraava vaihe ensi keväänä
Työttömän työnhakijan yleistuen tarkoitus on kannustaa työntekoon siten, että sosiaalituen määrä pienenee suoraviivaisesti työtulojen noustessa.
Sosiaali- ja terveysministeriön esitysluonnosta esitteli perjantaina tiedotustilaisuudessa Siika-ahon lisäksi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Hän huomautti, että työttömyysturva on jo nyt lineaarinen ja työntekoon kannustetaan vahvasti myös nykyisessä mallissa.
STM:n Siika-ahon mukaan tällä hetkellä ansaittu euro vähentää tukea karkeasti ottaen noin 50 senttiä.
Samalla Kelan tukien hakuprosessia on tarkoitus yksinkertaistaa siten, että yleistukea ja asumistukea voisi hakea samalla hakemuksella.
Grahn-Laasonen sanoo, että uudistus on järkevää tehdä vaiheittain.
– Yleistuen ensimmäinen vaihe muodostaa pohjan ja perustan jatkotyölle. Seuraavassa vaiheessa hallitus jatkaa perusturvaetuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä. Seuraava vaihe on tarkoitus antaa lausunnoille ensi keväänä.
Siika-ahon mukaan pohdittavaksi tulee muun muassa sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia, esimerkiksi sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa ja vanhempainpäivärahaa, sen mukaisesti kuin poliittisesti linjataan.
Lisäksi nykyisiä asumistukia on tarkoitus sisällyttää asteittain osaksi yleistuen asumisosaa. Se on Grahn-Laasosen mukaan kuitenkin haastavaa, koska asumisen tuet ovat kotitalouskohtaisia ja perusturvaetuudet yksilökohtaisia.
Suunnitteilla aktivointijaksoja työttömille
Osana ensimmäistä vaihetta tavoitteena on myös estää erityisesti nuorten työttömyyden pitkittymistä ja ehkäistä syrjäytymistä.
Luonnoksessa esitetään, että kun alle 25-vuotias olisi saanut yleistukea 8 kuukautta tai 25 vuotta täyttänyt olisi saanut yleistukea 1,5 vuoden ajan, työnhakija osallistuisi aktivointijaksolle.
Siika-ahon mukaan jakson tarkoitus on, että työtöntä kohdataan tiheämmin.
– Aktivointijakso on kestoltaan riittävä, ainakin kahteen vuoteen saakka aktivointia tapahtuu tiheämmin. Sen jälkeen arvioidaan, mitä sitten tarvitaan.
Aktivointijakson aikana yleistuen saajalle järjestetään työnhakukeskustelut, joissa työnhakija kohdataan kasvokkain ja hänen palvelutarpeensa arvioinnissa keskitytään erityisesti työttömyyden pitkittymisen syihin.
– Nyt kun työllisyysalueet kunnissa aloittavat, heillä on mahdollisuus innovoida uusia palveluita työttömille. Verrokkimaissa palvelut ovat tiheämmin ja läsnä järjestettyjä. Tällä on saatu vaikuttavuutta siihen, että työttömyydet ovat lyhentyneet. Toivomme, että Suomessa mentäisiin tähän suuntaan, Siika-aho sanoo.