Työttömien uusi yleistuki etenee – tästä se koostuisi

Sosiaali- ja terveysministeriön esitysluonnosta esitteli perjantaina tiedotustilaisuudessa Siika-ahon lisäksi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Hän huomautti, että työttömyysturva on jo nyt lineaarinen ja työntekoon kannustetaan vahvasti myös nykyisessä mallissa.

STM:n Siika-ahon mukaan tällä hetkellä ansaittu euro vähentää tukea karkeasti ottaen noin 50 senttiä.

Samalla Kelan tukien hakuprosessia on tarkoitus yksinkertaistaa siten, että yleistukea ja asumistukea voisi hakea samalla hakemuksella.

Grahn-Laasonen sanoo, että uudistus on järkevää tehdä vaiheittain.

– Yleistuen ensimmäinen vaihe muodostaa pohjan ja perustan jatkotyölle. Seuraavassa vaiheessa hallitus jatkaa perusturvaetuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä. Seuraava vaihe on tarkoitus antaa lausunnoille ensi keväänä.

Siika-ahon mukaan pohdittavaksi tulee muun muassa sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia, esimerkiksi sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa ja vanhempainpäivärahaa, sen mukaisesti kuin poliittisesti linjataan.

Lisäksi nykyisiä asumistukia on tarkoitus sisällyttää asteittain osaksi yleistuen asumisosaa. Se on Grahn-Laasosen mukaan kuitenkin haastavaa, koska asumisen tuet ovat kotitalouskohtaisia ja perusturvaetuudet yksilökohtaisia.

Suunnitteilla aktivointijaksoja työttömille

Osana ensimmäistä vaihetta tavoitteena on myös estää erityisesti nuorten työttömyyden pitkittymistä ja ehkäistä syrjäytymistä.

Luonnoksessa esitetään, että kun alle 25-vuotias olisi saanut yleistukea 8 kuukautta tai 25 vuotta täyttänyt olisi saanut yleistukea 1,5 vuoden ajan, työnhakija osallistuisi aktivointijaksolle.

Siika-ahon mukaan jakson tarkoitus on, että työtöntä kohdataan tiheämmin.

– Aktivointijakso on kestoltaan riittävä, ainakin kahteen vuoteen saakka aktivointia tapahtuu tiheämmin. Sen jälkeen arvioidaan, mitä sitten tarvitaan.

Aktivointijakson aikana yleistuen saajalle järjestetään työnhakukeskustelut, joissa työnhakija kohdataan kasvokkain ja hänen palvelutarpeensa arvioinnissa keskitytään erityisesti työttömyyden pitkittymisen syihin.

– Nyt kun työllisyysalueet kunnissa aloittavat, heillä on mahdollisuus innovoida uusia palveluita työttömille. Verrokkimaissa palvelut ovat tiheämmin ja läsnä järjestettyjä. Tällä on saatu vaikuttavuutta siihen, että työttömyydet ovat lyhentyneet. Toivomme, että Suomessa mentäisiin tähän suuntaan, Siika-aho sanoo.