THL:n uusi suositus: Näissä tilanteissa alle 12-vuotias on vietävä koronavirustestiin

1:41
Pitääkö koronarokote uusia joka vuosi? Näin ylilääkäri vastasi MTV Uutiset Livessä kysymykseen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on päivittänyt suosituksensa lasten koronavirustestaamisesta kansallisen testausstrategian mukaisesti.

THL suosittelee, että alle 12-vuotias viedään koronavirustestiin seuraavissa tilanteissa:

– Lapsella on oireita ja hänen tiedetään altistuneen laboratoriossa varmistetulle koronatapaukselle edeltävän kahden viikon aikana.

– Lapsella on oireita, ja perheessä on rokottamattomia 16 vuotta täyttäneitä tai henkilöitä, joiden immuunisuoja koronaa vastaan on puutteellinen

– Lasta hoitava lääkäri arvioi testin tarpeelliseksi.

Rokottamattomien ja oireisten yli 12-vuotiaiden on syytä hakeutua testiin aina, jos heillä on koronavirusinfektioon sopivia oireita.

"Lieviä oireita voi seurata kotona"

THL suosittelee, että lapsi ei mene kouluun tai varhaiskasvatukseen, jos hänelle tulee virusinfektioon sopivia oireita.

– Lieviä oireita voi hyvin jäädä seuraamaan kotioloihin ilman testaamista. Oireet ovat lieviä, kun lapsi on virkeä ja jaksaa leikkiä, vaikka hänellä olisikin esimerkiksi nuhaa, kuumetta tai yskää. Perheen ulkopuolisia kontakteja tulisi kuitenkin välttää, kunnes oireet ovat selvästi helpottaneet, THL:n ylilääkäri Emmi Sarvikivi kertoo.

Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen tai kouluun, kun hän on selvästi paranemassa, vaikka oireet eivät olisikaan vielä kokonaan väistyneet.

– Tuoreessa infektiossa on aina syytä jäädä kotiin, mutta kun oireet selvästi vähenevät ja lapsi on virkeä, voi hän palata kouluun tai päiväkotiin. Kuten muissakin virusinfektioissa, myös koronassa tartuttavuus vähenee nopeasti oireiden alkamisen jälkeen, eikä jälkioireena jatkuva pieni nuha tai yskä muuta asiaa, Sarvikivi kertoo.

Kokonaisia luokkia ei enää aseteta karanteeniin automaattisesti

Varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksissa samassa luokkahuoneessa tai vastaavassa tilassa oleskelua ei katsota koko ryhmän osalta automaattisesti altistukseksi.

Näissä tilanteissa selvitetään varsinaisesti altistuneet eli ne, joiden kanssa koronavirustartunnan saanut on tosiasiallisesti ollut lähikontaktissa.

– Aiemmin kouluissa on varovaisuusperiaatteen perusteella asetettu kokonaisia luokkia tai ryhmiä karanteeniin altistumistilanteissa. Tartuntariski kouluissa on kuitenkin osoittautunut pieneksi. Esimerkiksi lukuvuonna 2020-2021 yli 95 000 varhaiskasvatuksessa, koulussa tai oppilaitoksissa altistuneesta vain 1,9 prosenttia sai tartunnan, kertoo Sarvikivi.

Muita samassa tilassa oleskelleita ei ole esimerkiksi istumajärjestyksen vuoksi yleensä tarpeen katsoa altistuneeksi. Heille voidaan yleisesti tiedottaa mahdollisesta pienen tartuntariskin altistumistilanteesta ja kehottaa hakeutumaan testiin omaehtoisesti, jos oireita ilmenee.

Tilannearviosta altistumisen suhteen ja sen vaatimista toimenpiteistä päättää kuitenkin aina kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri. Tilannekohtaisessa arviossa voidaan huomioida tartuntojen riskiin juuri kyseisessä tilanteessa vaikuttaneita seikkoja.

Lähde: THL:n tiedote

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja