THL:ltä lisätietoa koronaviruksen tappamista suomalaisista: Yksikään lapsi ei ole kuollut – tämä tapauksista tiedetään

Oliko tämä mies Euroopan ensimmäinen koronapotilas? Kärsi voimakkaista hengitystieoireista joulukuussa, kuuli koronadiagnoosistaan toissa viikolla 1:38
Oliko tämä mies Euroopan ensimmäinen koronapotilas? Kärsi voimakkaista hengitystieoireista joulukuussa, kuuli koronadiagnoosistaan toissa viikolla

Suomessa oli eiliseen mennessä todettu 255 koronavirustartuntaan liittyvää kuolemantapausta, kertoo THL. Jopa 96 prosentilla heistä kärsi ennestään yhdestä tai useammasta pitkäaikaissairaudesta.

THL kertoo tiedotteessaan saaneensa 211 kuolemantapauksesta tarkempia tietoja. Niiden perusteella lähes yhdeksän kymmenestä heistä oli yli 70-vuotiaita. Mediaani-ikä oli 84 vuotta.

THL painottaa, että työikäisten kuolemantapaukset ovat olleet hyvin harvinaisia, ja lasten ja nuorten kuolemia ei ole todettu lainkaan.

Yleisimpiä pitkäaikaissairauksia kuolleilla olivat sydänsairaudet ja diabetes. 

Lähes puolet kaikista kuolemista on tapahtunut sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä, mikä on tilanne myös monissa muissa Euroopan maissa.

Rajoitukset purreet influenssaankin

Kuolleisuutta ei epidemia ole Suomessa lisännyt. Tammi-maaliskuun aikana Suomessa kuoli noin 14 000 ihmistä, mikä on Tilastokeskuksen tietojen mukaan hieman alhaisempi kuin alkuvuonna yleensä.

– Koronavirusinfektioon kuolleista osa olisi voinut menehtyä myös johonkin muuhun tautiin, kuten influenssaan. Siihen liittyvä tautiaalto jäi tänä keväänä erittäin lieväksi kausi-influenssarokotteen ja koronaan liittyvien rajoitusten takia”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane tiedotteessa.

Maiden vertailu kuolleisuudessa voi johtaa harhaan

Tapauskuolleisuus, eli kuolleiden osuus laboratoriovarmistetuista koronavirustartunnoista, vaihtelee maailmalla merkittävästi. Singaporessa luku on noin 0,1 prosenttia kun taas Ranskassa se on 14 prosenttia. Suomessa tapauskuolleisuus on tällä hetkellä noin 4,5 prosenttia. 

Lukujen vertaileminen on kuitenkin harhaanjohtavaa.

– Joissakin maissa on todettu lähinnä vakavampia tautitapauksia ja joissakin laajemman seulonnan kautta myös runsaasti lieväoireisia tautitapauksia. Seurantajärjestelmissä, testausmäärissä ja raportoinnissa voi olla merkittäviä eroja. Siksi olisi parempi tarkastella infektiokuolleisuutta, eli kuolemien osuutta kaikista koronavirustartunnoista, Sane sanoo. 

Menehtyneiden osuus kaikista oireisista ja oireettomista koronavirustartunnoista on merkittävästi pienempi kuin tapauskuolleisuus. Tämänhetkisten kansainvälisten arvioiden mukaan luku vaihtelee 0,2-0,8 prosentin välillä koko väestössä.

Lue myös:

    Uusimmat