Influenssakuolleisuus lähes kymmenkertaistui neljässä vuodessa, mistä se voi johtua? "Todellisuudessa huomattavasti enemmän kuin Tilastokeskuksen luvut kertovat"

2:12
Influenssatietoisuus ja testaus ovat parantuneet ja lisääntyneet, ja ehkä myöskin terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuus influenssan oirekuvasta on parantunut, apulaisylilääkäri arvioi.

Vuonna 2014 influenssaan kuoli Suomessa 45 henkeä ja vuonna 2018 kuolleita oli 436, kertoo Tilastokeskuksen kuolinsyytilasto. Mitä on hurjan nousun taustalla?

Korona puhuttaa päivittäin, mutta meille tutumpaa jokavuotista influenssaa ei ole syytä aliarvioida. Influenssa voi pahimmillaan viedä tehohoitoon ja erityisesti iäkkäillä ja perussairailla koitua jopa kuolemaksi. 

Tilastokeskuksessa on seurattu influenssakuolemien vuosittaista vaihtelua. Viime vuosien osalta tilastot kertovat jotain aivan muuta kuin mitä 2000-luvulla ollaan totuttu. Kuolemansyytilaston mukaan influenssakuolleisuus on Suomessa liki kymmenkertaistunut muutamissa vuosissa.

– Vuonna 2018 influenssaan kuoli yli 400 henkilöä Suomessa kuolintodistusten mukaan, mikä oli melkein 200 henkeä enemmän kuin oli ollut edellisenä vuonna. 2000-luvun alkupuolella influenssaan kuoli vain 20-60 henkeä vuodessa, kertoo asiaa selvittänyt Tilastokeskuksen aktuaari Kati Taskinen.

Suomessa menehtyy vuosittain arviolta 500-2000 ihmistä 

Vielä vuonna 2014 Suomessa kuoli influenssaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan 45 henkeä. Neljä vuotta myöhemmin luku oli liki kymmenkertainen. Viimeksi samalla tasolla käväistiin 1970-1980 -luvun taitteessa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

HUS:n apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan kuolemantapausten lisääntyminen todennäköisesti johtuu siitä, että tauti tunnistetaan kuolinsyyksi entistä paremmin, mutta myös siitä, että 2010-luvun loppupuoliskolla Suomessa koettiin voimakkaat epidemiat.

– Joka tapauksessa influenssakuolleisuus on todellisuudessa huomattavasti enemmän kuin Tilastokeskuksen luvut kertovat. Suomessa menehtyy vuosittain arviolta 500-2000 ihmistä ja luku voi olla korkeampikin. Euroopan tasolla arvio on 15 000 - 17 000 vuosittaista influenssakuolemaa, kertoo Ruotsalainen.

– Influenssahan voi laukaista sydän- ja aivoinfarktin ja pahentaa sydämen vajaatoimintaa, jotka myös voivat johtaa kuolemaan. Ja nämä ovat varmasti aliraportoituja influenssakuolemia alidiagnostiikan vuoksi.

– Jos tulee sairaalaan sydäninfarktissa ja influenssan oireet ovat nuhakuumeen kaltaiset, niin influenssatestiä ei ymmärretä ottaa. Tällöin influenssa jää myös raportoimatta myötävaikuttavana kuolinsyyn aiheuttajana, Ruotsalainen jatkaa. 

"Influenssatietoisuus ja testaus ovat parantuneet ja lisääntyneet"

Mistä se kertoo, että Tilastokeskuksen luvut näyttävät jyrkkää käyrää?

– Influenssatietoisuus ja testaus ovat parantuneet ja lisääntyneet, ja ehkä myöskin terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuus influenssan oirekuvasta on parantunut, apulaisylilääkäri arvioi.

– Esimerkiksi ikääntyneillä kuume voi kokonaan puuttua ja tauti aiheuttaa vain yleistilan laskun tai diabeetikoilla vain sokeritasapainon heilahtelun. Kyseessä voi kuitenkin olla influenssa ja oirekuvan taustalta se tulisi poissulkea tai varmistaa.

Vuonna 2014 HUS otti käyttöön influenssan PCR-testin, jonka tunnistamisherkkyys on huomattavasti toista käytössä olevaa testiä parempi. 

Myötävaikuttava syy

Kuolemansyytilaston lähdeaineistona käytetään kuolin­todistuksia. Maailman terveys­järjestön (WHO) ohjeen mukaan influenssa on tilaston perus­kuolemansyy, jos lääkäri on merkinnyt influenssan kuolin­todistukselle joko perus­kuolemansyyksi tai välittömäksi tai välivaiheen kuoleman­syyksi. 

Influenssa voi olla kuolin­todistuksilla myös myötä­vaikuttavana kuoleman­syynä, kerrotaan Tilastokeskuksen Tieto&Trendit-artikkelissa. Viime vuosiin asti influenssa on kuitenkin harvoin mainittu kuolemaan vaikuttavana myötäsyynä. Vuosina 2000-2016 influenssa esiintyi myötä­vaikuttavana syynä vuosittain vain hieman yli kymmenellä kuolin­todistuksella.

Vuonna 2018 influenssaa esiintyi kuolin­todistuksilla huomattavasti enemmän: myötä­vaikuttavana 264 kertaa ja muina kuoleman­syinä 436 kertaa eli yhteensä 700 kuolin­todistuksella.

Kuolemansyytilastosta julkaistaan tietoja kuitenkin vain tilaston perus­kuolemansyyn mukaan. Muut kuolemansyyt, myötä­vaikuttavat syyt mukaan lukien, jäävät tietokantaan odottamaan tutkijoita.

Yhä syytä ottaa rokotus 

Ruotsalainen suosittelee suojautumaan edelleen influenssarokotteella.

– Kehotan edelleen väestöä, erityisesti yli 65-vuotiaita ja perussairaita, hakemaan influenssarokotteen. Epidemia on käynnissä ja rokotteella on hyvä teho tämän kauden viruksille. 

Epidemian huippukohta meni jo, tai sitten ei. 

– Voi olla, että huippu oli jo viikko sitten, mutta tulevat muutamat viikot antavat selvyyden siitä, oliko näin. Kausi on ollut edeltävää kautta lievempi ja viikot niin tasaisia, että huippua on ollut vaikea arvioida. Tässä ollaan viisaampia kun kuukausi on kulunut. 

Entä se korona?

Kysytään vielä siitä koronaviruksesta (COVID-19). Miten influenssa ja korona suhteutuvat toisiaan?

– Hubein maakunnassa, jossa epidemia on ollut voimakas koko ajan, kuolleisuuden on raportoitavan olevan 2-3 prosenttia, mutta muualla Manner-Kiinassa noin 0,7 prosenttia. Kuolleisuus on siis lähellä kausi-influenssan kuolleisuutta. Tiedot toki päivittyvät tulevien viikkojen ja kuukausien aikana. 

– Koronavirus-kuolleisuudet on laskettu suhteutettuna varmistettuihin tapauksiin. Mutta tiedämme, että koronavirus aiheuttaa nykyisen tiedon valossa 80:ssä prosentissa lievän taudin ja näitä varmistamattomia tapauksia ei ole vielä lisätty kuolleisuuslukuihin, mikä ilman muuta laskee koronaviruksen kuolleisuusprosenttia entisestään, kertoo Ruotsalainen. 

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja