THL ennusti maaliskuussa koronaviruksen etenevän nopeasti ja laajalle alueelle. Tällä hetkellä lievimpään skenaarioon verrattuna tartuntoja on todettu Suomessa 0,6 prosenttia alkuperäisestä ennusteesta.
Laskennallisten menetelmien parissa työskentelevä Tapio Pitkäranta tutki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n maaliskuussa julkaisemaa ennustetta koronaviruksen etenemisestä ja kiinnitti huomiota siihen, että siinä taudin eteneminen on arvioitu todellisuutta merkittävästi rajummaksi. Hän laati kaavion, jossa näkyy sekä ennuste että toteuma toukokuulle saakka.
Kuvion perusteella THL:n arvio koronaviruksen etenemisestä ei vastaa todellisuutta. THL on maaliskuussa julkaisemassaan ennusteessa arvioinut, että lievässä skenaariossa tartunnan saisi yli miljoona suomalaista ja viruksen aiheuttamia kuolemantapauksia olisi 540, vaikeassa yli kolme miljoonaa tartuntaa ja noin 3 000 kuolemantapausta. Tähän mennessä Suomessa on todettu 7 001 tartuntaa.
– Koronavirus on yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, joten on tärkeää saada realistista kuvaa siitä, miten epidemia näkyy Suomessa.
Todellisuus ei vastannut oletuksia
Kaavio osoittaa, että koronavirus on edennyt ennustettua rauhallisemmin. Pitkäranta erittelee, miksi ennuste poikkeaa niin radikaalisti toteumasta. Maaliskuussa taudista ei tiedetty paljoa, ja ennuste tehtiin sillä oletuksella, että tauti leviää nopeasti ja tarttuu moneen, muttei ole riskiryhmiä lukuun ottamatta hengenvaarallinen.
Toteumasta nähdään, että taudin leviäminen on saatu hidastumaan mutta se on oletettua vaarallisempi.
– Oletuksista keskusteleminen on tärkeää. Ennusteita tehtiin sillä oletuksella, että ihmisten käytös ei muutu kovin merkittävästi. Kun se muuttuukin, ennusteita tulisi päivittää realistisemmaksi.
THL julkaisi maaliskuussa ennusteen lisäksi mallinnuksen, joka kuvaa taudin kulkua. THL:n viestintäpäällikkö Piritta Rautavuori sanoo, että ennuste kuvaa epidemian kulkua, joka voi vaihdella eri puolilla maata.
– Ennustetta ei ole laadittu tietyille päivämäärille eikä esimerkiksi epidemian alun tarkkaa päivämäärää voida sanoa.
Realistisen kuvan saaminen tärkeää
Pitkärannan mielestä hallituksen toimet koronaviruksen etenemisen hidastamiseksi eivät ole olleet ylireagointia. Hänen mielestään olisi kuitenkin tärkeää saada realistinen kuva tilanteesta nopeasti.
– En osaa sanoa, olisiko jotakin pitänyt jättää tekemättä. Maaliskuussa taudista tiedettiin vähän, joten oli parempi pelata varman päälle.
Pitkäranta ei usko, että odotettavissa olisi toista suurta korona-aaltoa. Hän sanoo, että avoimuus ja taustoihin tutustuminen voisivat auttaa tilanteen ratkaisemisessa.
– Laajamittaiset ja huonosti kohdistetut pakkotoimet eivät ole kustannustehokkaita jatkossa. Kohdistetummat toimet ja testaus sekä jäljitys ovat olennaisia, koska vaara ei ole ohi. Uskon, että edessämme on valoisa tulevaisuus, kun ihmiset ja päättäjät suhtautuvat tilanteeseen oikein.