Terveysriskit kasaantuvat iltavirkuille – voiko omaan sisäiseen kelloon vaikuttaa?

9:35
Asiantuntija antoivat Huomenta Suomessa terveysvinkkejä iltavirkuille.

Onko iltavirkulla muuta mahdollisuutta kuin sopeutua ja pakottaa itsensä aamuvirkuksi?

Noin joka kymmenes suomalainen on iltavirkku. Huomenta Suomen aamussa puitiin terveysriskejä, jotka on yhdistetty erityisesti iltavirkkuihin.

–  Se on ominaisuus, josta noin puolet on geneettistä eli tulee suoraan perimästä, kertoo psykiatrian erikoislääkäri ja THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.

Toinen puolisko on ympäristön vaikuttamaa. Se, onko iltavirkku, aamuvirkku vai kenties jotain siltä väliltä, riippuu ihmisen omasta elämänrytmistä ja aikataulusta.

–  Siihen määrittelyyn vaikuttaa se, mikä on luontainen aika käydä nukkumaan, THL:n tutkija Heini Wennman kertoo.

Iltavirkku ei luontaisesti pysty käymään nukkumaan ennen kahta yöllä. Myös aamuväsyneisyys ja vaikeus nousta aamulla ylös ovat iltavirkulle tyypillisiä ominaisuuksia.

–  Kannattaa muistaa se, että mitä iltavirkku todella tarkoittaa. Se on todella siis kahden kolmen maissa tulevaa luontaista väsymystä. Ehkä aiemmin haluaisi mennä nukkumaan, mutta ei ole tarpeeksi väsynyt, Partonen muistuttaa.

Terveysriskit kasaantuvat iltavirkuille

Terveysriskit kasaantuvat iltavirkun harteille.

Partonen kertoo, että maailmalla on viime vuosina tehty useita tutkimuksia, joissa on verrattu eri ihmisiä. Näyttää siltä, että terveysriskit kasaantuvat juuri iltavirkkujen kärsittäviksi. Tevreysriskejä ovat esimerkiksi tyypin kaksi diabetes, verenpainetauti, keuhkoastma ja masennus.

– Lisäksi iltavirkuilla havaitaan epäterveellisempiä elämäntapoja. Vähemmän liikkumista, enemmän istumista ja epäterveellisempiä ruokatottumuksia. Ne voivat linkittyä näihin terveysriskeihin, Wennman toteaa.

Selvää syytä iltavirkkujen huonompiin tapoihin ei tiedetä.

–  Meillä jokaisella on sisäinen kello, joka synnyttää vuorokausirytmejä elimistöömme ja pysyy tahdissa ulkoisen maailman kanssa, Partonen kertoo.

On havaittu, että iltavirkkujen sisäinen kello käy hieman hitaammin kuin muilla

–  Eli heillä tämä sisäinen vuorokausi on pitempi kuin muilla ja se ristiriita tästä sisäisen kellon jätätyksestä on suurempi heillä, jotta ihminen pysyisi ulkoisessa kellonajassa, joka kertoo, mitä yhteiskunnassa tapahtuu minäkin kellonaikana. Pitääkö siis olla virkeä vai saako nukkua, Partonen kertoo.

Iltavirkkujen näkökulmasta yhteiskunta Haluatko polttaa vatsarasvaa vai kasvattaa lihasmassaa? Treeniajalla voi olla väliätoimii siis väärässä rytmissä.

Voiko omaan sisäiseen kelloon vaikuttaa?

Joissain määrin ihminen pystyy vaikuttamaan omaan sisäiseen kelloonsa.

–  Esimerkiksi elintavoilla. Liikkuminen ja valoaltistuminen ovat ehkä tärkeimpiä, Wennman toteaa.

Partosen mukaan realistinen tavoite on esimerkiksi parin tunnin sisäisen kellon siirto kolmen viikon aikana.

– Täytyy huomioida nukkuminen, nukkumisen aikataulu, ateriarytmi, liikunta ja valossa oleskelu aamupainotteisesti. Kaikilla niillä yhdessä voidaan siirtää kyllä rytmiä aikaisemmaksi, jos niin halutaan.

Muutosta täytyy pitää yllä, sillä jos tavoista luisuu, palaa iltavirkuilla rytmikin takaisin samoihin vanhoihin uomiin. Asiantuntijoiden mukaan otollisin aika mennä nukkumaan on kello 21–01 välillä. Jos silloin saa unenpäästä kiinni, on otollisin aikaikkuna saada tarpeeksi pitkät, ainakin kahdeksan tunnin yöunet.

Jos ihminen on kovin äärimmäinen ilta- tai aamuvirkku, voi luontaista sisäistä kelloa olla vaikea siirtää, eikä siedätyshoito juuri auta.

Oletko iltavirkku, mutta yöunet jäävät jatkuvasti liian lyhyiksi myöhäisen nukkumaanmenon takia? Katso yllä olevalta videolta asiantuntijahaastattelu ja yökyöpeleille suunnatut vinkit kokonaisuudessaan.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja