Terrorismin vastainen tilannekeskus aloitti vaivihkaa – Supo: Saatu kiinni useita terroriepäiltyjä

Keskus sijaitsee jossakin päin Hollantia, mutta sen sijaintia tai tarkkaa henkilöstömäärää ei kerrota julkisuuteen. Päivittäin ainakin 30 yhdyshenkilöä, yksi jokaisesta EU-maasta sekä Sveitsistä ja Norjasta, työskentelee samassa paikassa, jotta tieto vaarallisista henkilöistä ja uhka-arvioista varmasti kulkisi.

Myös Suomi on lähettänyt keskukseen oman yhdyshenkilönsä.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari pitää keskuksen perustamista tärkeänä ja isona askeleena terrorismin vastaisessa yhteistyössä.

Vuosi sitten toimintansa virallisesti aloittanut tilannekeskus varmistaa hänen mukaansa sen, että tietojenvaihto on nopeaa ja konkreettista.

Supo: Keskuksen avulla saatu kiinni useita terroriepäiltyjä 

–  EU-maiden tiedustelupalvelut ovat jakaneet terrorismin torjuntaan liittyvää tietoa jo pitkään yhteistyöverkoston kautta.

–  Toistuvat iskut Euroopassa saivat tiedustelupalvelut perustamaan pysyvän tilannekeskuksen.

–  Keskus aloitti virallisesti toimintansa tammikuussa 2017. Se sijaitsee Hollannissa, mutta sen sijaintia ei kerrota.

–  Perustajina ovat kaikkien EU-maiden sekä Norjan ja Sveitsin turvallisuuspalvelut.

–  Tilannekeskus ei ole osa EU-instituutioita, mutta keskus pitää EU:hun aika ajoin yhteyttä.

–  Suomen yhdyshenkilö voi supon mukaan antaa tietoja kumppaneille poliisin henkilörekisterilain puitteissa. Laissa sanotaan, että suojelupoliisin toiminnalliseen tietojärjestelmään saa kerätä ja tallettaa tietoja, jotka ovat tarpeen oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtion turvallisuutta vaarantavien hankkeiden tai rikosten estämiseksi tai selvittämiseksi.

–  Keskuksella kerrotaan olleen merkittävä rooli useissa tutkinnoissa, jotka ovat johtaneet terroristiepäiltyjen kiinniottamiseen.

Tähän asti jäsenmaiden yhdysmiehet ovat matkustaneet Hollantiin säännöllisesti yhteisen verkoston (Counter terrorism group) puitteissa, mutta nyt samoissa tiloissa toimitaan koko ajan. Pelttarin mukaan maat vaihtavat paitsi yleisiä uhka-arvioita, myös aiemmin herkkänä pidettyä operatiivista tietoa eli tietoja esimerkiksi vaarallisista henkilöistä.

–  Jokainen tulee pöytään omilla valtuuksillaan, itsenäisenä turvallisuuspalveluna. Jos jotakin tapahtuu tämä on nopein tapa varmistaa tietojenvaihto, kun tilanne on tavallaan päällä, Pelttari kuvaa STT:lle.

Turun puukottajasta etsittiin tietoa

Elokuussa Turun puukkoiskun jälkeen suojelupoliisi lähetti Hollannin tilannekeskukseen kyselyn puukottajasta.

Marokkolaistaustainen epäilty oli puukottanut kymmentä ihmistä Turun keskustassa ja oli nopeasti selvitettävä, oliko miehellä kumppaneita tai liittyikö teko terrorismiin.

Tiedustelupalveluilta ei löytynyt miehestä Pelttarin mukaan merkintöjä, mutta tämäkin tieto saatiin aiempaa tehokkaammin.

–  Kävi ilmi, että henkilöllä ei ollut radikalisoitumistaustaa. Myöhemmin selvisi, että hän oli radikalisoitunut Suomessa ollessaan.

Sen sijaan avuksi oli tällä kertaa perinteinen poliisien välinen yhteistyö, sillä epäilty oli ollut tekemisissä poliisin kanssa Saksassa.

Useimmissa EU-maissa turvallisuuspalvelu ja poliisi on erotettu toisistaan, minkä takia Europolilla ja tiedustelupalveluilla on omat terrorismin vastaiset tilannekeskuksensa.

Supo voi Pelttarin mukaan vaihtaa tietoa myös Europolin kanssa, koska se on sisäministeriön alainen poliisiviranomainen.

"Hiljaisuus liittyy toimialaan"

Terrorismin torjunnasta ja yhteistyöstä on puhuttu paljon myös EU:ssa. Jokainen isku on nostattanut yhä uudelleen keskustelun siitä, mitä EU voi tehdä turvallisuuden eteen.

Komission johdosta on väläytetty jopa uutta tiedusteluyksikköä, joka varmistaisi, että tieto kulkee.

Poliisien ja tiedustelupalveluiden yhteistyö ei ole osa Euroopan unionin rakenteita.

Tiedustelupalveluiden tiivistynyt yhteistyö ei Pelttarin mukaan tarkoita sitä, että EU olisi etenemässä kohti yhteistä tiedustelua.

–  Tiedustelu on suljettu perussopimuksissa EU:n toimivallan ulkopuolelle. En usko, että jäsenmaat olisivat valmiita niitä muuttamaan.

Vaikka tiedustelupalveluiden uusi tilannekeskus ei ole EU:n rakenteissa, se on kauan kaivattua yhteistyötä maiden välillä. Sen takia onkin ihme, että sen perustamisesta ollaan oltu niin vaitonaisia.

–  Tätä ei ole haluttu mitenkään erikseen rummuttaa. Ehkä se liittyy meidän toimialaan, että ollaan totuttu toimimaan ilman suurta julkisuutta, Pelttari selittää.