Tuore selvitys: Terrorismi merkittävä uhka Euroopalle – EU torjuu terrori-iskuja diplomatialla, mutta kaikkia ei voida estää: "Kun niitä tapahtuu, kuolonuhreja tulee"

Terrori-iskuja tehdään noin 140 vuosittain ja suunta on ollut laskemaan päin. Mutta niitä kuitenkin tapahtuu ja osa on hyvinkin tappavia, toteaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko. 

Tammikko on toinen selvityksen laatijoista. Hänen mukaansa suuria terrori-iskuja, kuten Pariisin, Brysselin, Madridin tai Lontoon iskut, tapahtuu paljon harvemmin.

– Mutta joka tapauksessa kun niitä tapahtuu, kuolonuhreja tulee ja ne poliittiset vaikutukset ovat hyvin suuret, Tammikko sanoo.

Terrori-iskun uhka koetaan Tammikon mukaan sellaisena tahallisena tekona, johon pystytään puuttumaan paljon paremmin, kuin moniin muihin turvallisuusuhkiin. 

EU onnistunut ehkäisemään satoja iskuja

Kaikeksi onneksi suurempia terrori-iskuja EU:n alueella ei ole nähty vähään aikaan. Tammikon mukaan on tyypillistä, ettei Euroopassa iskuja tapahdu vuosittain. Iskut seuraavat usein toisiaan, jonka jälkeen tilanne rauhottuu joksikin aikaa.

– Mutta kyllä niitä joka tapauksessa aina tapahtuu ja siihen on syytä varautua, Tammikko sanoo. 

Tammikon mukaan osansa vähäiseen iskujen määrään voi tehdä myös se, että vastatoimia iskujen varalle on kehitetty viime vuosina hyvinkin voimakkaasti, sekä kansallisella että EU:n tasolla.

– Kunnollista tilastoa siitä, mitä kaikkea on pystytty ehkäisemään tai torjumaan ei ole. Mutta kyllä ymmärtääkseni puhutaan sadoista iskuista, joita pystytään vuosittain EU:n tasolla ehkäisemään, Tammikko sanoo.

Terrorismia torjutaan diplomatialla

Miten sitten EU torjuu terrorismia? Tammikon mukaan suuri osa siitä on saavutettu diplomatialla.

– Diplomatian kautta EU on onnistunut viemään paljon yhteisiä käytäntöjä, yhteisiä pelisääntöjä koskien ihan kansainvälistä lentoliikennettä ja muuta.

Vaikka toimet voivat tuntua kansalaisista paperien pyörittelyltä, se mahdollistaa niin kutsutun ”kovan” terrorismintorjunnan. Yhteiset pelisäännöt, esimerkiksi naapuruston kanssa, Lähi-idän kanssa, pystytään vaihtamaan tiedustelutietoa parhaimmissa tapauksissa.

– Tiedetään, mikä on se yhteinen vihollinen, yhteinen toiminnan kohde, kun on määritelty mitä terrorismi ylipäätään on ja ketkä terroristeja ovat, Tammikko summaa.

Diplomatian avulla viranomaisten yhteistyö eri maiden välillä on sujuvaa, ja joissain tapauksissa saadaan myös tärkeitä tiedustelutietoja. EU pystyy myös ehkäisemään terrorismia vahvistamalla konfliktiherkkien alueiden infrastruktuuria, eli esimerkiksi toimivan oikeuslaitoksen rakentamista. Sitä voidaan tukea muun muassa rahallisesti ja opastamalla.

Tammikko: Yhteinen linjaus vierastaistelijoista tarpeen

Viime aikoina Suomessa, kuten muissakin EU-maissa, on käyty kiivasta keskustelua Pohjois-Syyriassa sijaitsevan al-Holin leirillä olevien Isis-vieraistaistelijoiden ja heidän perheenjäsentensä kohtaloista.

Maat ovat halunneet vetää omat linjansa siitä, otetaanko oman maan kansalaisia takaisin ja millä ehdoin. Se ei Tammikon mielestä ole välttämättä paras lähestymistapa.

– Jos siellä joku maa päästäisi kansalaisensa helpommalla kuin toiset maat, se voi näiden rajat ylittävien verkostojen myötä muodostua uhkaksi myös muissa maissa, Tammikko toteaa.

– Siinä mielessä yhteinen linja olisi toivottavaa, Tammikko jatkaa.

Katso Tammikon haastattelu Uutisaamussa kokonaisuudessaan jutun alussa olevalta videolta.

Lue lisää: Voisiko Somalia ottaa vastaan suomalaiset al-Holilta? Näin diplomaatti kommentoi: "Meidän täytyy keskustella..."