Musiikkipalvelu Spotify luottaa käyttäjiensä tekemiin soittolistoihin. Videopalvelu Netflix puolestaan poisti katsojien tekemät arvostelut. Milloin tekoäly toimii, milloin taas ihmisvoimin tehtävät arvostelut ja valinnat?
Toimivimmillaan tekoälyyn pohjautuvat algoritmit tarjoavat esimerkiksi videopalvelujen käyttäjille juuri toivotunlaista sisältöä. Tekoäly tietää käyttäjänsä mieltymyksistä ja osaa personoida suositukset tarkasti kohteensa mukaan.
Tutkijan mielestä tekoälyssä on kuitenkin heikkoutensa, koska toiminta pohjautuu konemaisiin laskelmiin. Ihmiskuraatiossa käytetään "raakaa ihmisvoimaa" ja esimerkiksi uutisia saatetaan tarkastaa ja seuloa ennen somealustalla julkaisemista.
– Valeuutistilanteissa on käytetty fact checking -tyylistä tarkastusta, jolla selvitetään, onko tieto tutkittua vai paikkansapitämätöntä, sanoo vuorovaikutteisen teknologian tutkijatohtori Pekka Kallioniemi Tampereen yliopistosta.
Lue myös: Mediakatsaus: Näin Facebook polkee ihmisoikeuksia – moderointi ei erota moskeijaa terroristiryhmästä
Netflixille arvosteluryöppy
Esimerkkinä ihmiskuraation käytöstä on musiikkipalvelu Spotify, jossa on käyttäjien tekemiä soittolistoja.
Videopalvelu Netflix puolestaan sai kriittikkiä poistaessaan katsojen tekemät arviot sisällöistä. Netflixin algoritmien ei ole koettu toimivan hyvin, joten käyttäjien saamat suositukset ovat voineet olla "vähän sinne päin".
– Niin sanotun ihmiskuraation käyttäminen lisäisi tunnetta ja esimerkiksi huumoria. Mutta ihmisilläkin on vaikuttavia tekijöitä, kuten arvomaailma ja poliittiset tekijät. Ihmiskuraatio voisi kuitenkin olla yksi hyvä lisäaskel valita sisältöjä somealustoille sanoo tutkijatohtori Pekka Kallioniemi.
Parhaimmillaan ihmiskuraatio siis varmistaa laadun ja eettisyyden. Käytännön ongelmaksi tosin muodostuu valtava datan määrä.