Näin Facebook polkee ihmisoikeuksia – moderointi ei erota moskeijaa terroristiryhmästä

4:49
Facebook kärjistää vihapuhetta maailman kriisipesäkkeissä. Katso mediakatsaus!

Somejätti Facebook on ollut tänä vuonna myrskyn silmässä tietosuojaan ja moderointiin liittyvissä puutteissa. Arvostelua on tullut heikosta kyvystä tunnistaa eri kielten murteita, mikä on mahdollistanut väkivallan ja vihapuheen maailman kriisipesäkkeissä.

Tiedot Facebookin epäkohdista pohjautuvat kansainvälisten tiedotusvälineiden saamiin yhtiötä koskeviin sisäisiin raportteihin sekä entisten työntekijöiden haastatteluihin. Tämän mediakatsauksen lähteet ovat uutistoimisto AP, CNN, BBC, Wall Street Journal, Washington Post ja New Yorker.

Yksi merkittävimmistä vuotajista on yhtiön entinen työntekijä, Frances Haugen, joka on paljastanut tänä vuonna kymmeniätuhansia Facebookin sisäisiä asiakirjoja Wall Street Journalin lisäksi Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissiolle. 

Murteet jäävät tunnistamatta

Facebookilla puutteellinen kyky tunnistaa esimerkiksi arabian kielen murteita. Yhtiöllä ei ole riittävästi moderoijia, jotka osaisivat eri kieliä ja murteita. Myöskään tekoäly ole riittävän kehittynyt tehtävään.

Esimerkiksi Jerusalemin Temppelivuorella sijaitseva moskeija Al-Aqsa. Kun ihmiset olivat kirjoittaneet moskeijasta, Facebookin tekoäly oli sekoittanut asian samaa nimeä kantavaan palestiinalaiseen terroristiryhmään (al-Aqsa Martyrs' Brigades). Moskeija-aiheiset tekstit oli poistettu uutistoimisto AP:n mukaan aiheettomasti.

Etniset vähemmistöt pelinappuloina

Afganistanin ja Myanmarin kaltaisissa maissa vihapuhe kukoistaa, mutta Syyriassa palestiinalaisalueilla Facebook tukahduttaa tavallista puhetta ja asettaa yleisiä sanoja koskevia kieltoja. 

Myanmarissa huolestuttavaa on Rohingya-vähemmistöön kohdistuva vihapuheen leviäminen. Asiasta kirjoittaa muun muassa AP.  Uutistoimisto nostaa myös esiin toimittaja Hassan Slaiehin tekemät uutispäivitykset koskien Israelin ja Hamasin väkivaltaisuuksia. Facebook tulkitsi päivitykset sisältörikkomuksiksi ja poisti koko tilin. 

Vihapuhe ryöpsähti 

Facebookia on pidetty osasyynä vihapuheen leviämisessä Etiopian sisällissodassa. CNN:n mukaan Etiopiassa, Afrikan toiseksi väkirikkaimmassa maassa, aseelliset ryhmät ovat käyttäneet somealustaa yllyttääkseen väkivaltaa etnisiä vähemmistöjä kohtaan. 

Facebook on pyytänyt anteeksi aliresursointia, mutta siitä ei ole tarkkaa tietoa, onko moderaattoreita lisätty ja minne. 

Ex-työntekijöiden vastarinta 

Facebookin johtaja Mark Zuckerberg on saanut paljon kritiikkiä entisiltä alaisiltaan. 

Zuckerberg on Washington Postin mukaan todennut Yhdysvaltain kongressille Facebookin poistavan yli 90 prosenttia vihapuheesta, ennen kuin kukaan on tehnyt vihapuheesta edes ilmoitusta. Facebookin omien sisäisten asiakirjojen mukaan osuus on kuitenkin huomattavasti pienempi, mahdollisesti vain viisi prosenttia. 

Syntilistalla on esimerkiksi presidentti Donald Trumpin viime vuonna tekemä somepäivitys, jossa hän arvosteli George Floydia tukeneita mielenosoittajia ja väläytti jopa mahdollisuutta väkivaltaan. Washington Postin mukaan tuhannet Facebookin työntekijät vastustivat Trumpin viestin näkymistä. Kritiikkiä on tullut myös rokotevastaisten tekstien sallimisesta, kirjoittaa New Yorker.

Raha vai moraali?

Yksi Washington Postin esiin nostama epäkohta on Vietnamin kommunistipuolueelle kumartaminen. Ex-työntekijät kertovat lehdelle, kuinka Zuckerberg olisi taipunut Vietnamia hallitsevan kommunistipuolueen vaatimuksiin. Puolue oli esittänyt sensuroimisvaatimuksia hallituksen vastaisia toisinajattelijoita kohtaan.

Ex-työntekijöiden mukaan Zuckerberg taipui kommunistipuolueen vaatimukseen, koska Facebook olisi muuten tipahtanut pois yhdeltä tuottoisalta Aasian markkinalta. 

Ihmisoikeusaktivistit eivät yllättyneitä 

Facebook-dokumenttien paljastukset eivät ole tulleet yllätyksenä ihmisoikeusaktivisteille, jotka ovat varoittaneet vihapuheen laajenemisesta jo vuosia.

Pahimmillaan vapaaehtoiset ovat joutuneet käymään läpi vihapuhetta ja tekemään siitä ilmiantoja Facebookille, joka on suhtautunut ilmiantoihin vaihtelevasti. 

CNN on myös kertonut saamiinsa dokumentteihin pohjautuen, että Facebookin alustoilla – kuten Instagramissa – on tehty ihmiskauppaa. Rikollisten pyörittämillä Instagram-tileillä on tarjottu laittomia kotityöntekijöitä.

Katso mediakatsaus videolta!

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja