Teknologia ja kivikautinen sääntö EM-yleisurheilun riesana – suomalaistuomari vaatii muutosta: "Aletaan olla rajoilla"

7:08
Tulosruutu kertasi Saksan EM-kisojen tiistain tapahtumat. Kaksi suomalaista moukarinaista eteni EM-finaaliin.

Yleisurheilun EM-kisojen kahtena ensimmäisenä päivänä huippusuoritusten lisäksi keskustelua on aiheuttanut käytössä oleva lähtötelinetekniikka. 

Tiistaina isäntämaa Saksan suursuosikki Arthur Abele ehti 10-ottelun aidoissa kokemaan ensin oikeusmurhan, kun hänet hylättiin todella kyseenalaisen vilppilähdön vuoksi. Saksa protestoi päätöksestä, ja Abele sai juosta matkan myöhemmin yksin uudelleen.

Tilanteessa ihmissilmään näytti, että Abele sai itse asiassa kaikkia kilpakumppaneitaan huonomman lähdön. Hän irtosi telineistä huomattavasti hitaammin kuin muut. 

EM-kisoissa lähtötelineissä on mukana painekäyrätekniikka, joka havaitsee urheilijan voimantuoton ennen lähtöä. Tekniikan pitäisi normaalitilanteessa erottaa pienet heilumiset ja epäolennaiset nykäykset, kuten Abelen tapauksessa. Käyrällä varsinainen vilppilähtö näkyy selkeänä piikkinä.

Kansainvälinen yleisurheilutuomari Pasi Oksanen arvioi, että tilanteessa tuijotettiin liikaa Abelen reaktioaikaa, eikä varsinaista lähtöä.

– Vilppilähtöä tulkittaessa päätös riippuu aina siitä, mitä välineitä tuomaristolla on käytettävissään. Tuo tilanne tuskin näkyi lähettäjän silmään, koska Abele jäi itse asiassa muilta jälkeen. Vilpiksi tulkittu reaktioaika havaittiin todennäköisesti jostain jalan liikkeestä, Oksanen taustoittaa.

Oksasen mukaan päätöksen kumoaminen oli oikea ratkaisu.

– Videolta kun katsoo, niin ymmärrän hyvin, että hän sai juosta uudestaan. Eihän se missään tapauksessa vilppi ollut, Oksanen linjaa.

Tekniikkaa syytä kehittää

MTV Urheilun yleisurheiluasiantuntija Mika Järvinen on sitä mieltä, että vilppilähtöteknologian kehityssuunta on hyvä, mutta virhealtis.

– Hyvä, että tekniikkaa on käytössä, koska inhimillisiä virheitä tapahtuu. Kuitenkin toistaiseksi luotetaan liikaa siihen, mitä laitteet kertovat. Tämän vuoksi inhimillistä tekijää ei ole syytä aliarvoida, koska tekniikka ei ole virheetöntä, Järvinen sanoo viitaten esimerkiksi Abelen tilanteeseen.

Kansainvälisillä areenoilla tuomaroinut Oksanen näkee, että lähtötelineiden toimintamallia olisi syytä uudistaa. Tällä hetkellä vilppilähtö havaitaan, kun jalka irtoaa telineestä, vaikka käytännössä pikajuoksussa ensimmäinen maasta irtoava raaja on aina käsi. 

– Jaloista mitattuna tulkinnanvaraa jää. Käsi kun irtoaa, niin siinä ei ole tulkinnalle varaa. Pitäisi tehdä laitteet, jotka mittaavat käden irtoamista radasta. Tällöin tilanne on täysin yksiselitteinen, Oksanen sanoo.

Vilppilähdön reaktioraja on nykysäännöillä 100 millisekuntia, eli sekunnin kymmenys. Rajan uudelleenarviointia on vaadittu ympäri maailmaa, sillä useiden tutkimusten mukaan ihmisen on mahdollista reagoida tätä nopeammin. Mika Järvinen pudottaisi rajaa välittömästi.

– Voisi hyvin pudottaa 80 millisekuntiin, kun on kerran selkeästi todistettu, että ihminen voi nopeammin reagoida.

Sääntö on peruja ajalta, jolloin lähdöissä käytettiin vain ruutiasetta. Nykyään käytössä oleva sähköase on muuttanut tilannetta merkittävästi. Ruutiaseella lähettävä toimitsija oli kauempana urheilijoista, jolloin lähtölaukauksen äänellä kesti kauemmin kulkea urheilijan korvaan. 

Tätä nykyä käytössä olevan sähköaseen äänilähde on tuotu lähemmäksi juoksijoita. 

– Tässä tulee väistämättä tilanteita, joissa voidaan luontaisesti olla 100 millisekunnin hujakoilla. Aletaan olla siinä rajoilla (pitääkö reaktiorajaa laskea), toteaa Pasi Oksanen.

Ihmissilmä petti pituushyppypaikalle

Miesten pituushypyn finaalissa nähtiin niin ikään tiistai-iltana erikoinen episodi. Avauskierroksella 8,06 metriä hypännyt britti Jacob Fincham-Dukes juhli hypyllään jo EM-hopeaa. Ihmissilmällä kuitenkin näki, että kakkossijan tuonut hyppy oli selvästi yliastuttu. Ruotsi teki asiasta protestin, ja Fincham-Dukes putosi viidenneksi. 

Pasi Oksanen uskoo, että tässä tapauksessa kyseessä on ihmissilmän erehdys.

– Laitteet pituushyppypaikalla tuskin ovat automaattiset. Mikään kone ei sano, onko hyppy yliastuttu. Kyllä siellä ihminen katsoo, onko hyppy yli vai ei. 

Kisajärjestäjät joutuvat useimmiten ainoaksi kritiikin kohteeksi, kun tekniikka ei toimi tai tuomaroinnissa on huomautettavaa. Oksanen kuitenkin muistuttaa, että kisan järjestävä taho voi harvoin vaikuttaa näihin asioihin.

– Esimerkiksi 10-ottelun tonnivitosen lähdössä kun oli ongelma, niin keskustelu on helposti sitä, että miten Saksassa voi tekniikka pettää. Se on itse asiassa teknisen toimittajan syy. Järjestäjä ei näihin oikein pysty vaikuttamaan, Oksanen päättää.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja