Tehy syyttää kuntia "kostolomautuksista"

STTK:lainen terveydenhoitoalan ammattijärjestö Tehy huomauttaa lomautusten jo alkaneen eräissä kunnissa. Tehyn mukaan osa lomautuksista on "kosto" siitä, että hoitajat ei ole suostunut esitettyihin palkanalennuksiin.

Tiistaina julkistetun selvityksen tiedot on koottu Tehyn ammattiosastoilta ja luottamusmiehiltä sekä tiedotusvälineistä. Selvitys koskee maaliskuun alun tilannetta.
Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesolan (kok.) mukaan lomautusta käytetään kuin mantraa.
-Olemme erittäin huolissamme sekä jäsenistöstämme että kuntalaisista, jotka eivät saa heille kuuluvia palveluita, Laitinen-Pesola sanoo.

Tehyläiset saivat ennakkoilmoituksia lomautuksista myös lääkärilakon uhatessa. Laitinen-Pesolan mukaan se osoitti lomautuksia käytettävän epätasa-arvoisesti.
-Jokainen muistaa työtaistelumme vuonna 1995. Silloin muuta henkilöstöä ei lomautettu vaikka hoitajat olivat lakossa, Laitinen-Pesola ihmettelee.

"Lomautuksissa koston piirteitä"

Tehyn juristi Leila Kostiainen arvioi, että lomautukset koskevat noin 10000 järjestön jäsentä. Hänen mukaansa lomautuksissa on koston piirteitä.
-Henki on sellainen, että kun ei suostuta palkanalennuksiin, niin ilman muuta lomautetaan. Lisäksi lomautukset ajoitetaan siten, että lomautusajalta ei ole mahdollista saada työttömyyspäivärahaa, Kostiainen sanoo.

Esimerkiksi Joensuussa suunnitellaan Kostiaisen mukaan pääsiäisenä lomautusta, joka kestäisi kiirastorstaista seuraavan viikon tiistaihin.
-Jos näin tapahtuu, niin kaupunki pääsee varmasti käräjille. Kunta käyttäisi mielestäni väärin harkintavaltaansa, Kostiainen huomauttaa.

Kuntien taloudellinen tilanne vaihtelee

Asiamies Markku Jalonen Tehystä huomauttaa, että lomauttavien tai palkkoja leikkaavien kuntien taloudellinen tilanne vaihtelee. Joukossa on sekä heikkoja että vahvoja kuntatalouksia. Kuitenkin useat kohtuullisen hyvässä taloudellisessa asemassa olevat kunnat pienentävät Jalosen mukaan menojaan lomautuksilla ja palkanleikkauksilla.

Jalonen on vertaillut kuntien vuosikatteita ja vakavaraisuutta vuoden 1996 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuoreempia vahvistettuja tietoja koko maan osalta ei ole Jalosen mukaan saatavissa.
-Ainoastaan yhdessä kunnassa eli Ylikiimingissä vuosikate oli negatiivinen, Jalonen tähdentää.

Toisaalta vertailu osoittaa, että monien lomauttavien kuntien vakavaraisuus asukasta kohden on miinuksen puolella.
-On kuitenkin huomauttava, että esimerkiksi pahasti miinuksella oleva Karkkila ei tänä vuonna lomauta, Jalonen huomauttaa.
-Lomautusbuumi on selkeästi leviämässä. Viime vuonna noin 30 kuntaa ja kuntayhtymää lomautti tehyläisiä, Jalonen sanoo.

Palkasta nipistämisessä on Jalosen mukaan kyse siitä, että terveydenhuollon työntekijöiden lomarahoja leikataan. Jalonen katsoo lomautusten syövän tupossa sovitut palkankorotukset.

Lomauttavat kunnat

Tehyn mukaan kuluvan vuoden aikana hoitohenkilöstöään lomauttavat tai lomautusta suunnittelevat seuraavat kunnat, kuntayhtymät (ky) ja sairaanhoitopiirit (shp):

Etelä-Karjalan shp, Haapajärvi, Haapavesi, Halsua, Hattula, Haukipudas, Imatra, Joensuu, Kemi, Kittilä, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokemäki, Kontiolahti, Lappajärvi, Liperi, Länsi-Pohja (shp, ky), Nurmes, Nurmes-Valtimon ky, Muhos, Oulainen, Pihtipudas, Pello, Polvijärvi, Porvoo, Reisjärvi, Rovaniemi, Siilinjärvi, Sipoo, Sodankylä, Sonkajärvi, Suonenjoki, Turku, Ulvilan ky, Uudenmaan shp, Vantaa, Varkaus, Vieremä, Vihti, Vuolijoki, Yli-Ii, Ylikiiminki, Ylivieskan seudun ky.

Kuntaliitto kiistää

Suomen kuntaliiton mukaan hoitohenkilöstön lomautusten taustalla on kuntien talouden kiristyminen viime vuonna. Kuntaliitto ilmoitti tiistaina, ettei se usko "kostolomautuksiin".

Tehyn talousarviotiedot perustuvat 1996 tilanteeseen, jolloin vuosikate oli vielä 11 miljardia markkaa, kuntaliitto huomauttaa. Viime vuonna kuntien vuosikate oli kuntaliiton mukaan enää runsaat 6 miljardia markkaa.
(STT)