Teemu Suninen saa vihdoin pitkään odottamansa mahdollisuuden, kun hän pääsee Hyundain Rally1-auton rattiin heinä-elokuussa ajettavissa Viron ja Suomen MM-ralleissa. Mies itse korostaa, että vaikka intoa riittää, järki on syytä pitää mukana.
Suninen, 29, on nähty MM-sarjan ykkösluokassa viimeksi kauden 2021 päätösosakilpailussa Monzassa, kun hän tuurasi sivuun jäänyttä Ott Tänakia.
Viimeiset puolitoista vuotta alla on ollut Hyundain WRC2-luokan menopeli.
– Kaikki, joilla on vähänkin mahdollisuuksia ollut, ovat varmasti olleet Hyundaihin yhteydessä. Tässä kohtaa näyttää siltä, että se on tiimin sisältä paras vaihtoehto heidän tarpeeseensa, Suninen kommentoi tuoretta pestiään MTV Urheilulle.
– Ihan luottavainen fiilis on itsellä asian suhteen ollut. Enemmän sellaisia yksityiskohtia tuossa on viime päivinä hiottu kuntoon. Viro ja Suomi on vahvistettu, ja luulen, että se on molemmin päin parempi, että katsotaan, miten se lähtee luonnistumaan. Jos molemmat ovat tyytyväisiä, siinä ehkä jokin mahdollisuus on sitten lisäkisoihin.
"Ei jää jossiteltavaa"
Suninen nousi MM-sarjan ykkösluokkaan 23-vuotiaana kaudella 2017. Talli oli M-Sport, jonka väreissä hän viihtyi aina loppukesään 2021 saakka.
Syyksi teiden eroamiseen Suninen on kertonut, että talousvaikeuksiin ajautuneessa tallissa ei ollut enää mahdollista tehdä töitä ammattimaisesti antamatta liikaa tasoitusta muille.
– Onhan tämä ihan huipputärkeä juttu uran kannalta. Vähän sellainen toinen mahdollisuus, mies sanoo nyt, parisen vuotta myöhemmin realisoituneesta näytönpaikasta.
– Nyt on hyvät tiimikaverit ja hyvä auto. Pitäisi ainakin auton puolesta riittää kärkeen, eikä jää siinä mielessä jossiteltavaa. Huippumahdollisuus.
Mutta.
– Aika raaka paikkahan se on. Pojat ovat puolitoista vuotta harjoitelleet hybridiautolla, ja sitten siihen itse hypätään kahteen nopeimpaan ralliin, joissa pitäisi olla kaikkein kovin luotto autoon. Täytyy vain koettaa sopeutua mahdollisimman nopeasti.
Ja sopeutumistahan riittää.
– On 100 hevosvoimaa koko ajan enemmän (kuin Rally2:ssa) ja hybridin kanssa 200. Aerodynamiikkaa on aika paljon, ja painobalanssi on taaempana hybridiboksin takia. Se vähän muuttaa ajamista.
– Hyvin erilaista on myös työskennellä tiimissä. Nyt palataan taas 15–20 hengen tiimin jälkeen sataan henkeen. On insinöörejä valtava määrä, ja tiimi itsessään on tosi iso. Työskentely tulee kyllä muuttumaan aika paljon, ja informaation määrä kasvaa valtavasti, mitä kuljettajalla on saatavilla.
Esapekka Lappi juttuseurana
Sen, minkä Suninen ajokilometreissä on menettänyt, hän yrittää parhaimpansa mukaan kuroa umpeen ottamalla asioista selvää.
Yksi suosittu keskustelukumppani on ollut tuleva tallikaveri Esapekka Lappi.
– Sen työn aloitin jo muutama kuukausi sitten. Aloin aktiivisesti kysellä autosta ja kuljettajan tuntumasta, ja kun (toukokuun) testit varmistuivat, olimme enemmän yhteydessä ja jaoimme fiiliksiä. On hienoa palata hyvään tiimiin, jossa on hyviä kuljettajia.
Suninen ja Lappi ajoivat tallikavereina jo 2020 M-Sportilla, ja tuon kokemuksen perusteella Lapin arvo Suniselle voi kesän Rally1-kisoja ajatellen olla yhä vain suurempi.
– Se, mitä Fordilla ajettiin, niin hyvin samansuuntaiset säädöt olivat. Ihan pientä hienosäätöä se vaati.
– Mitä tuohon Hyundaihin hyppäsin, niin aika mukavalta tuntui auto heti alkuun. Toki se oli uraisella testitiellä ja urassa on vaikeampi tuntea säätöjä, mutta sellainen perushyvä fiilis oli. Pohja on jonkinmoinen, mihin astua.
Samalle sivulle tallin kanssa
Mitä Suniselta sitten sopii realistisesti odottaa? Hänen itsensä kannalta tärkeintä on, että talli ja kuljettaja ovat asian suhteen samalla sivulla.
– Tiimin puolelta toive on varmasti se, että olen siinä kolmantena kuskina varmistamassa pisteitä, jos jommallekummalle muista käy jotain. Ja sitten taas omasta puolestani: jos meno maistuu, niin antaa mennä. Aika paljon on kysymysmerkkejä vielä itsellä.
Jos yliyrittäminen on tuhoon tuomittua, liikaan varmisteluunkaan ei ole varaa.
– Varsinkaan tuolla se ei tule onnistumaan. Viro ja Suomi ovat sellaisia ralleja, että jos vähänkin yrittää tulosta ajaa, pitää hyökätä ja ajaa riskin rajamailla. Ne ovat niin nopeita ralleja, että jos kaasupoljin nousee, takkiin tulee aika paljon.
– Onhan Jyväskylässä joskus (2017) ihan tuloksia ajettu pienemmälläkin kokemuksella. 80 kilometriä testiä ja neljänneksi. Katsotaan, minkälaiseen suoritukseen tällä kertaa pystyy.
Siitä Suninen on innoissaan, että Keski-Suomessa on viivalla kolme suomalaista Rally1-kuljettajaa.
– Kolme kun rupeaa olemaan, niin kai sieltä joku podiumille ajaa. Ellei jopa useampi, mies murjaisee ja jatkaa sitten pienen tauon jälkeen:
– En mä itseäni siihen välttämättä laskenut, mutta kyllähän siinä todennäköisyydet nousevat, mitä enemmän suomalaisia on ajamassa.