Lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä tällä hetkellä, ja tilanne aiheuttaa useille häpeää ja syyllisyyttä. Aulikki Pentikäinen on nähnyt urallaan monta esimerkkiä velkaantumisesta, ja tietää maksuhäiriömerkintöjen syntyvän hyvin monipuolisista syistä.
Länsi-Uudenmaan talous- ja velkaneuvonnan yksiköstä vastaava Aulikki Pentikäinen on työskennellyt velkaneuvojana siitä asti, kun laki yksityishenkilön velkajärjestelyistä säädettiin 90-luvun alussa auttamaan laman takia taloudelliseen ahdinkoon joutuneita suomalaisia.
Pentikäinen muistelee, että 90-luvulla velkajärjestelyihin hakeutuneiden asiakkaiden skaala oli suurempi, koska silloin monet velkaantuivat nopeasti ja yllättäen.
Nykyään asiakaskunnassa korostuu enemmän huono-osaisuus ja pienituloisuus, mutta asiakkaat ovat silti jonkinlainen läpileikkaus väestöstä.
– En usko olevan ihmisryhmää, jota ei velkaneuvonnan odotushuoneesta voisi löytää. Ammattikuntana ajattelemme, että kuka vain voi velkaantua, Pentikäinen kertoo.
– Se ei suinkaan ole kaikki omissa käsissä, mitä elämässä tapahtuu.
Pieniä laskuja monista eri lähteistä
Maksuhäiriöitä voi syntyä merkittävistä elämän mullistuksista tai sairauksista, kuten esimerkiksi nurin menneestä yrityksestä tai peliriippuvuudesta. Mutta nykyään maksuhäiriöitä kertyy yhä useammin myös kulutusluotoista, osamaksusopimuksista ja erilaisista kuukausitilausmaksuista.
– Kulutus on suurempaa kuin tulotaso. Nykyään on hyvin harvoin tapauksia, joissa olisi vain yksi syy velalle, Pentikäinen kertoo.
Pienituloisuus näkyy velkaneuvonnan asiakkaissa siten, että useat kertovat ottaneensa sen ensimmäisen pikavipin tai muun lainan johonkin äkilliseen, arkiseen menoon, joka on ollut pakko hoitaa, mutta rahaa ole juuri silloin ollut.
– Monesti asiakkaat kertovat, että on vaikkapa kotieläin sairastunut, eli kissa on jouduttu lopettamaan tai koira viemään eläinlääkäriin, ja on siihen ottanut sen ensimmäisen pikavipin, Pentikäinen kertoo.
