Mainos

Dopingia käyttänyt PT-Marko: Taviskuntoilijatkin kysyvät vinkkiä aineisiin saadakseen unelmakropan

8:39

Suomessa on jo kymmeniä tuhansia ihmisiä, joiden epäillään kokeilleen dopingia – ei pelkästään kilpaurheilijoita, vaan tavallisia kuntoilijoita. Personal trainerina työskentelevä Marko Lönnqvist kertoi omia kokemuksiaan dopingaineiden käytöstä perjantaiaamuna Huomenta Suomessa.

– Se oli joskus, kun totesi, ettei minusta mitään huippukehonrakentajaa tule – eikä kyllä tullut siltikään. Yksinkertaisesti niitä (dopingaineita) oli saatavilla, silloin ei tosin niin helposti kuin nykyään. Ja kyllähän ne toimivat, Marko Lönnqvist kertasi Huomenta Suomessa syitään alkaa käyttää dopingia.

– Mutta ei se dopingin käyttö itsessään takaa mitään. Se vaatii silti kovaa treeniä, oikeaa ruokavaliota ja sitä, että tietää, mitä tekee. Mutta kyllä se nopeuttaa asioita.

Liikuntafysiologi Jukka Koskelo A-klinikkasäätiön Dopinglinkki-palvelusta komppaa, että juuri nopeat tulokset ja ulkonäölliset seikat ovat yleisimpiä syitä dopingaineiden käytölle. Oman ihanteen mukainen, lihaksikkaan näköinen keho halutaan nopeammin kuin pelkästään salilla pumppaamalla on mahdollista. Tuloksia tavoitellaan esimerkiksi testosteronia, hormoneja ja rasvanpolttajia sisältävillä aineilla.

Nykyään dopingia käytetään myös muunlaisiin tarkoituksiin: jotkut pyrkivät vaikuttamaan vaikka ruskettumiseen pistämällä ihon alle melanosyyttejä stimuloivaa hormonia, toiset taas haluavat parantaa opintomenestystä kognitiiviseen suorituskykyyn vaikuttavilla aineilla. Jälkimmäisessä tapauksessa puhutaan aivodopingista.

”Ensin peilikuva näyttää hyvältä – sitten yhtäkkiä se kaikki häviää”

Harmitonta dopingin käyttö ei ole, vaan siihen liittyy yksilöllisiä haittavaikutuksia. Kun kehon luonnollinen hormonitoiminta loppuu, saattaa esimerkiksi käydä niin, että miehen kivekset surkastuvat. Aineet rasittavat myös sydäntä, verisuonia ja maksaa. Käyttäytyminenkin saattaa muuttua aggressiivisemmaksi.

– Impulsiivisuus voi korostua siinä vaiheessa, kun käytetään esimerkiksi samanaikaisesti alkoholia, Koskelo toteaa.

Ilmiö on tuttu Lönnqvistille.

– Ei se tee kenestäkään mitään hullua kirvesmurhaajaa, mutta se nostaa kierroksia kropassa ja muutenkin. Kyllä sen huomaa, että silloin ottaa helpommin enemmän kierroksia. Mutta se pitää tiedostaa. Joillekin ne (dopingaineet) eivät sovi ollenkaan, joillekin vähän paremmin, Lönnqvist sanoo.

Lopettaminen voi olla vaikeaa.

– Ensin peilikuva näyttää hyvältä ja voimaa on niin perkeleesti, ja sitten yhtäkkiä se kaikki häviää. Suuri osa ei tiedosta, että saat pitää ehkä puolet tuloksista, joita saat dopingin käytöllä. Se pitää vain hyväksyä, että tulos laskee dramaattisesti, Lönnqvist kuvailee.

Lönnqvist vertaa dopingaineiden käytön lopettamista krapulaan.

– Vähän aikaa on niin, että kun katsoo Salkkareita, niin meinaa liikuttua, vaikka olisi vähän aikaa sitten ollut tosi äijä.

Työssään personal trainerina Lönnqvist on huomannut tavallistenkin kuntoilijoiden kiinnostuksen dopingiin.

– Suoraan sanottuna messengeriin tulee koko ajan kysymyksiä siitä. Sanon, että en ole vastaamassa, mene googlettamaan, onnea ja menestystä. Kyllä niitä kysytään. Halutaan kaikki nyt heti ja mielellään ilmaiseksi tai pikavipillä, se on se kulttuuri.

– Katsotaan joku instakuva, että ”mä haluan olla tuollainen ensi kesänä”, ja kun kesään on joku kaksi kuukautta aikaa, niin se ei ole mahdollista millään lääkityksellä. Mutta näin se menee, Lönnqvist sanoo.

Ethän treenaa liikaa? Valmentaja varoittaa liiasta kuormituksesta

Nykyään monet suomalaiset treenaavat paljon – ehkä liikaakin, sillä tilannetta ei välttämättä osata rauhoittaa. Ammattivalmentaja Matti Heikkilä puhui palautumisen puolesta Huomenta Suomessa.

6:43

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.