Suomalaiset Brasilia-asiantuntijat patistavat Suomen elinkeinoelämää tarttumaan ensi viikolla tarjoutuvaan mahdollisuuteen, kun Brasilian presidentti Dilma Rousseff vierailee Helsingissä.
Asiantuntijoiden mukaan maailman suurimpien talouksien joukkoon lukeutuva Brasilia on ollut Suomessa unohdettu ja aliarvostettu investointikohde, joka on turhaan jäänyt esimerkiksi Aasian maiden varjoon.
Latinalaisen Amerikan tutkimuksen professorin Martti Pärssisen mukaan suomalaisten Brasilia-mielikuvia ovat turhaan hallinneet muistot maan diktatuurivuosilta.
– Ne ajat ovat jo menneet. Brasilia on demokraattinen ja länsimainen maa, jossa on paljon helpompi toimia kuin esimerkiksi Kiinassa, professori Pärssinen Helsingin yliopistosta sanoo.
– Suomi on jo kymmenen vuotta myöhässä. Kaikki muut ovat jo siellä.
Brasiliasta on viime vuosina kuultu runsaasti erilaisia korruptioaiheisia uutisia, joihin myös Rousseffin nimi on liitetty. Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen mukaan korruptiouutisista ei kuitenkaan pidä tehdä vääriä johtopäätöksiä.
– Lisääntynyt julkisuus on osoitus siitä, että yhteiskunnan läpinäkyvyys on lisääntynyt ja että instituutiot toimivat. On ennenkuulumatonta, että suuryritysten johtajia on suljettu vankilaan. Korruptio on edelleen yleistä, mutta oikeusvaltio toimii entistä paremmin, Teivainen sanoo.
Suomi näkyy mielenosoituksissa
Pärssisen ja Teivaisen mukaan suomalaisille yrityksille löytyisi Brasiliasta kysyntää ennen muuta koulutusalalla. Brasilian peruskoulujärjestelmä on tasoltaan kehno, ja se halutaan laittaa kuntoon.
Pärssinen uskoo, että Suomen maine koulutusosaajana on yksi keskeisimmistä tekijöistä, joka on houkutellut Rousseffin vierailulle Suomeen. Hänen mukaansa tietoisuus Suomen koululaitoksen korkeasta tasosta on levinnyt laajalle Brasiliassa.
– Olen nähnyt Brasiliassa mielenosoituksissa kylttejä, joissa on vaadittu maahan samanlaista koulutusjärjestelmää kuin Suomessa, runsaasti Brasiliassa matkustanut Pärssinen kertoo.
Pärssistä harmittaa, että Suomessa ei ole osattu hyödyntää Suomen vahvaa brändiä koulutusalalla. Luontevin myyntituote Pärssisen mukaan olisi suomalainen osaaminen opettajankoulutuksessa.
Suu kiinni Ukrainasta
Rousseff tulee Suomeen Ruotsista. Brasiliaa ja Ruotsia on viime aikoina yhdistänyt Brasilian päätös ostaa ilmavoimilleen ruotsalaiset Jas-hävittäjät.
Kahden vuoden takaista hävittäjäpäätöstä pidettiin näpäytyksenä Yhdysvalloille. Brasilian suhteet Washingtoniin olivat juuri tuolloin viilentyneet ilmi tulleiden vakoilutietojen vuoksi.
Venäjä on pyrkinyt ulkopolitiikassaan rakentamaan lämpimiä yhteistyösuhteita muihin länsimaiden ulkopuolisiin, kehittyviin talousmahteihin eli niin sanottuihin Brics-maihin. Myös Brasilia kuuluu tähän joukkoon.
Teivaisen mukaan Brasiliaa ei kuitenkaan voida pitää Venäjän poliittisena liittolaisena. Brasiliaa kiinnostaa lähinnä vain talousyhteistyö.
– Brasilia on ollut pidättyväinen sanomaan Ukrainan kriisistä mitään, mikä voisi ärsyttää Venäjää. Maiden hallitukset ovat kuitenkin poliittisesti varsin eri linjoilla. Brasilia on vaimentanut kritiikkinsä ennen muuta sitä ajatellen, että se saa Brics-yhteistyön toimimaan.