Kultaranta-keskusteluissa pohdittiin myös länsimaiden alentuvaa asennetta Afrikan maita kohtaan.
Presidentinlinnan maanantaiset Kultaranta-keskustelut aloitettiin keskustelulla geopolitiikasta ja kysymyksellä maailman jakautumisesta.
Kiina-asiantuntija Linda Jakobson esitti keskustelussa näkökulmia Venäjän ja Kiinan välisestä suhteesta. Hän muistutti, että maiden lähentyminen alkoi jo parikymmentä vuotta sitten. Sittemmin nykyinen presidentti Xi Jinping on 11 vuoden aikana kehittänyt henkilökohtaisen ja luottamuksellisen suhteen presidentti Vladimir Putiniin.
Jakobsonin mukaan omasta näkökulmastaan Kiina tarvitsee Venäjää tärkeimpään kamppailuun eli kamppailuun Yhdysvaltoja vastaan.
– Se menee tässä tilanteessa kaiken muun edelle, silläkin uhalla että Kiina on hyvin tukalassa tilanteessa ja tietää sen, Jakobson sanoi.
Tämän vuoksi Kiina ei suostu tuomitsemaan Putinin toimia Ukrainassa. Jakobsonin mukaan Kiinan näkökulmasta Ukrainan sodassa on kyse kahden suurvallan välisestä kamppailusta. Kiina ei anna arvoa pienten maiden vaikutusvallalle.
– Siinä ei anneta arvoa Ukrainan kansan tahdolle, Ukrainan halulle elää erillisenä valtiona Venäjästä, Jakobson arvioi.
Samalla hän sanoo Xin ottavan riskin uskollisuudessaan Venäjälle, kun sota ei ole edennyt kuten Putin ja Xi kuvittelivat.
– Pekingissä on strategisten ajattelijoiden keskuudessa kyseenalaistettu tätä lojaliteettia. Jos asiat menevät huonosti, se on Xille henkilökohtainen kova kolaus, Jakobson sanoo.
Hän ei kuitenkaan usko, että Kiina on valmis kääntämään kelkkaansa niin kauan kuin Xi on vallassa.
– Xi on kuitenkin osoittanut pieniä merkkejä, että maailma näkisi Kiinan olevan ei suinkaan Venäjän puolella, vaan Venäjää ymmärtävänä valtiona, Jakobson lisää.
Tästä esimerkkinä Jakobson näkee Kiinan rauhantunnusteluyritykset Ukrainan sodassa.