Työ- ja elinkeinoministeriä sekä Tilastokeskus julkaisivat tänään tuoreet työllisyys- ja työttömyysluvut, joissa näkyvät koronapandemian jäljet. Luvut ovat kuitenkin paljon suotuisampia kuin kesällä ja keväällä on pelätty.
Työttömien määrä on kasvanut ja työllisten määrä vähentynyt tänä vuonna koronapandemian takia.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli marraskuun lopussa yhteensä 314 500 työtöntä työnhakijaa. Se on 86 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 58 000 henkilöä, mikä on 43 400 enemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli marraskuussa 4 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin, mikä ei ole pandemiaolosuhteissa kovin paljon vähemmän normaaliaikaan verrattuna. Työllisyysaste oli 71,8 prosenttia.
Luvut ovat toki synkkiä viime vuoteen verrattuna, mutta korona-aikana työllisyyden on pelätty romahtavan paljon pahemmin.
Ekonomistit näkevät tuoreimmissa marraskuun luvuissa paljon hyvää, kun ottaa olosuhteet huomioon.
– Jo kolmas kuukausi perätysten, joka yllättää positiivisesti. Esimerkiksi lomautusten kehitys on ollut pitkään sellaista, että määrä on pysynyt alle 60 000 lomautetussa. Keväällä lomautettuna oli jopa 170 000 ihmistä, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist sanoo.
– Suunta on ollut jo aiemmin tähän suuntaan, mutta elpyminen on ollut vahvempaa kuin odotin. Esimerkiksi asuntorakentamisessa lupien määrä on ollut kasvussa. Korttidatamme mukaan kulutus ei ole syksyllä laskenut samalla tavalla kuin keväällä. Ihmiset ovat oppineet ottamaan koronan huomioon, sanoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
Elpyminen vauhtiin 2021
Oraalla oleva talouden elpyminen lähtee vauhtiin ensi kesän jälkeen. Näin on ennustanut esimerkiksi valtiovarainministeriö.
Elpymisen edellytyksenä on se, että koronapandemia saadaan haltuun viimeistä rokotteiden avulla.
Syksyn torjuntavoitot työllisyysrintamalta luovat elpymiselle parempia lähtökohtia, mutta lopputalvesta ei odoteta helppoa.
– Koronan toinen aalto on todellisuutta. Kestää monta kuukautta ennen kuin talous lähtee kunnolla elpymään. Myös tartuntaluvut ovat kuitenkin viime aikoina kehittyneet parempaan suuntaan, mikä voi edesauttaa sitä, että elpyminen käynnistyisi ensi vuoden alkupuoliskolla, Appelqvist toteaa.
Talouden kehitys riippuu siitä, miten koronapandemia kehittyy niin Suomessa kuin maailmalla.
– Jos pandemia lähtee lapasesta, elpyminen pysähtyy ja talouden sukellus on mahdollista, Appelqvist sanoo.
Vuoden 2020 lopussa on havaittavissa kuitenkin ennemmin hyviä kuin huonoja merkkejä.
– Hyvät rokoteuutiset luovat valoisampia näkymiä ensi vuodelle ja se edesauttaa todennäköisesti esimerkiksi asuntorakentamista ja investointeja, Kostiainen pohtii.
– Jokainen ennakoitua parempi kuukausi luo valoa tunnelin päähän. Monelle kotitaloudelle on syntynyt korona-aikana säästöjä ja kulutukselle on todennäköisesti patoutunutta kysyntää, Appelqvist miettii.
Eniten koronapandemiasta kärsineet alat joutuvat kuitenkin odottamaan vielä pitkään sitä, että ne pääsevät palaamaan niin sanottuun vanhaan normaaliin.
– Esimerkiksi kulttuuri-, liikenne-, hotelli- ja ravintola-aloilla joudutaan odottamaan sitä, että ihmiset voivat ja uskaltavat lähteä taas liikkeelle. Erilaiset verkkokaupat ovat toistaiseksi pärjänneet hyvin, Kostiainen toteaa.