Kuuletko pihallasi ja puutarhassasi kävellessäsi yhä useammin jalkasi alta rapsahtavan äänen? Tallotuksi jäänyt, erityisesti viime vuosina lisääntynyt olio on lehtokotilo. Kuolleita lajitovereitaankin syövistä kotiloista pääsee eroon vain tietyllä taktiikalla.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tarkastaja Bengt Lindqvist kertoo, että lehtokotiloita on ollut Suomessa jo pitkään, mutta ne ovat lisääntyneet viime vuosina luultavasti voimakkaammin kuin pitkään aikaan.
Kotilot ovat lisääntyneet erityisen nopeasti suotuisten olosuhteiden vuoksi.
– Tässä on ollut useampi hyvä vuosi kotiloiden kannalta. Ne ovat talvehtineet hyvin ja riittävästä kosteudesta johtuen niiden ravintotilanne on ollut oikein hyvä, Lindqvist kertoo.
Kotilot ovat Lindqvistin mukaan aikaisemmin keskittyneet Suomessa vain tietyille alueille. Nyt niitä kuitenkin alkaa olla ympäri Suomea.
– Ihminen on itse osaksi syypää siihen, että ne ovat levinneet. Kotilot ovat siirtyneet kasvien ja mullan mukana uusille alueille, sanoo Lindqvist.
Sitkeä kotilo on pitkäikäinen
Lindqvist kertoo, että kotilo on levinnyt ainakin Pohjois-Pohjanmaalle asti. Sitkeä lehtokotilo voi talvehtia kovissakin pakkasissa.
– Kotiloita voi tavata Alpeillakin. Niin korkeata paikkaa ei Suomessa olekaan, ettei kotilo selviytyisi.
Yksi syy kotiloiden runsaaseen lisääntymiseen on se, ettei niillä ole juuri luontaisia vihollisia. Myös kotilon pitkäikäisyys edesauttaa lajin nopeaa lisääntymistä.
– Lehtokotilohan elää suhteellisen vanhaksi, keski-ikä Suomessakin on kahdeksan vuoden paikkeilla. Ne tulevat sukukypsäksi vasta noin kolmen vuoden iässä, mutta niillä on kyllä monta vuotta aikaa paritella ja munia, kertoo Lindqvist.
Laji lisääntyy runsaasti myös siitä syystä, että kun lehtokotilot parittelevat, molemmat yksilöt munivat.
Älä tallo!
Kotilot voivat tehdä puutarhassa pahaa jälkeä. Ne syövät mieleellään kasvimaan pehmeälehtisiä kasveja ja marja- ja koristepensaisen lehtiä.
