Mainos

Tässä yleinen pihapiirin kannibaali – hankkiudu eroon keittämällä!

Kuuletko pihallasi ja puutarhassasi kävellessäsi yhä useammin jalkasi alta rapsahtavan äänen? Tallotuksi jäänyt, erityisesti viime vuosina lisääntynyt olio on lehtokotilo. Kuolleita lajitovereitaankin syövistä kotiloista pääsee eroon vain tietyllä taktiikalla.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tarkastaja Bengt Lindqvist kertoo, että lehtokotiloita on ollut Suomessa jo pitkään, mutta ne ovat lisääntyneet viime vuosina luultavasti voimakkaammin kuin pitkään aikaan.

Kotilot ovat lisääntyneet erityisen nopeasti suotuisten olosuhteiden vuoksi.

– Tässä on ollut useampi hyvä vuosi kotiloiden kannalta. Ne ovat talvehtineet hyvin ja riittävästä kosteudesta johtuen niiden ravintotilanne on ollut oikein hyvä, Lindqvist kertoo.

Kotilot ovat Lindqvistin mukaan aikaisemmin keskittyneet Suomessa vain tietyille alueille. Nyt niitä kuitenkin alkaa olla ympäri Suomea.

– Ihminen on itse osaksi syypää siihen, että ne ovat levinneet. Kotilot ovat siirtyneet kasvien ja mullan mukana uusille alueille, sanoo Lindqvist.

Sitkeä kotilo on pitkäikäinen

Lindqvist kertoo, että kotilo on levinnyt ainakin Pohjois-Pohjanmaalle asti. Sitkeä lehtokotilo voi talvehtia kovissakin pakkasissa.

– Kotiloita voi tavata Alpeillakin. Niin korkeata paikkaa ei Suomessa olekaan, ettei kotilo selviytyisi.

Yksi syy kotiloiden runsaaseen lisääntymiseen on se, ettei niillä ole juuri luontaisia vihollisia. Myös kotilon pitkäikäisyys edesauttaa lajin nopeaa lisääntymistä.

– Lehtokotilohan elää suhteellisen vanhaksi, keski-ikä Suomessakin on kahdeksan vuoden paikkeilla. Ne tulevat sukukypsäksi vasta noin kolmen vuoden iässä, mutta niillä on kyllä monta vuotta aikaa paritella ja munia, kertoo Lindqvist.

Laji lisääntyy runsaasti myös siitä syystä, että kun lehtokotilot parittelevat, molemmat yksilöt munivat.

Älä tallo!

Kotilot voivat tehdä puutarhassa pahaa jälkeä. Ne syövät mieleellään kasvimaan pehmeälehtisiä kasveja ja marja- ja koristepensaisen lehtiä.

– Jos kotiloita on runsaasti ja ne nousevat pensaisiin, niin ne voivat vioittaa kukintoja ja marjoja, ja sillä tavalla huonontaa satoa, Lindqvist kertoo.

Kotilot ovat kaikkiruokaisia, ja syövät kasvien lisäksi myös kuolleita eläimiä.

Kotiloita ei siis kannata yrittää tappaa tallaamalla ja jättämällä ne pihalle, sillä jäljelle jääneet kotilot saavat kuolleista lajitovereistaan vain lisäravintoa.

Lindqvistin mukaan etanat kannattaa hävittää siten, että niitä kerää, ja sen jälkeen tappaa heittämällä kiehuvaan veteen. Kuolleet etanat pitää heittää energiajätteeseen kompostin sijaan, jotta ne eivät lisäisi kompostissa etanakantaa.

Jos kotilo-ongelma on vakava, täytyy ottaa käyttöön järeämmät aseet.

– Meillä Suomessakin on ainakin kolme torjunta-ainetta, jota voi käyttää, jos ongelma on paha.

Ansat epävarmoja

Kotiloita on yritetty perinteisesti hävittää myös erilaisien ansojen avulla. Olutansa tarkoittaa sitä, että maahan kaivetaan kuoppa ja kuoppaan laitetaan lasi, jossa on olutta.

– Kyllä sinne lasiin kerääntyy niitä jonkun verran, mutta ei se mikään ratkaisu ole, Lindqvist toteaa.

Tuhkaa tai kalkkia voi käyttää myös ansan tekemiseen. Etana tai kotilo ei halua lähteä ylittämään kuivaa ainetta. Jos kotilo joutuu kuivaan aineeseen, se alkaa erittää limaa entistä enemmän, ja tämä taas kuivattaa kotilon. 

– Kun kalkki kastuu sateen tai kasteen takia, niin sitten sen pinta kovettuu ja siitäkään ei ole mitään hyötyä, Lindqvist toteaa.

Paras tapa ennaltaehkäistä kotiloita on pitää nurmikko lyhyenä, sillä kotilot viihtyvät kosteassa ja viileissä olosuhteissa.

– Pihalla ei saisi pitää myöskään mitään lehtikasoja tai muita kasvijätekasoja, koska ne on sellaisia paikkoja, mihin kotilot menevät suojaan, munivat ja talvehtivatkin mielellään, toteaa Lindqvist. 

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.