Tässä ovat lasten- ja nuorten kirjallisuuden Finlandia-ehdokasteokset

Str / Lehtikuva

Kirja sijoittuu Britanniaan, mikä on harvinaisempaa suomalaisessa kirjallisuudessa. Behm sanoi ehdokkaiden julkistustilaisuudessa, että hän yritti saada Suomen tai suomalaisen päähenkilön mukaan teokseen. Hän kuitenkin näki, että kirjan täytyy sijoittua Britanniaan, jotta kaikki loksahtaisi kohdalleen.

Behm sanoi, että kirjassa esiintyy ikiaikainen teema oman paikan etsimisestä maailmassa ja että se on teema, joka koskettaa niin lasta kuin vanhusta.

Iltavilli koira sekoittaa satuhetken

Ted Forsströmin ja kuvittaja Åsa Lucanderin ehdolla olevassa teoksessa Snälla Stella, sluta skälla! seurataan iltavilliä koiraa. Kuvakirja on suomenkieliseltä nimeltään Hissun kissun, Hilja! ja sen on suomentanut Johannes Ekholm.

Str / Lehtikuva

Ehdokkuusperusteluissa kiiteltiin kuvituksen ilmeikkyyttä ja sävymaailmaa sekä kirjan taidokkaita yksityiskohtia. Myös tekijät sanoivat tilaisuudessa, että yksityiskohdat ovat tärkeitä lastenkirjallisuudessa.

Teoksessa rytmiä luovat vuorottelevat arki-illan rauha ja kaaos.

Kauhu elää lyhyissä tarinoissa

Lautakunnan mukaan Magdalena Hain Sarvijumala-nuortenromaanissa nuorten maailma luodaan taidokkaasti ja dynaaminen rakenne säilyy loppuun asti.

Str / Lehtikuva

– Teos sisältää kauhua, syyllisyyttä ja vetoavaa symboliikkaa dramaattista kansikuvaa myöten, lautakunnan puheenjohtaja sanoi tilaisuudessa.

Kirja on alle 200 sivua pitkä, ja raati toikin esiin kirjan lyhyyden. Hai sanoi tilaisuudessa, että hänen tarkoituksensa oli tehdä lyhyt kirja. Hän näkee, että kauhu elää hyvin genrenä lyhyissä tarinoissa ja että kummitustarinat ovat olleet perinteisesti lyhyitä.

Lapsettomat perheet näkyviksi

Anna Elina Isoaron ja kuvittaja Mira Malliuksen ehdolla oleva kuvakirja Kaksi tätiä nimeltä Veera käsittelee elämäntyylien ja perheiden monimuotoisuutta.

Str / Lehtikuva

Raati avaa, että kirja kuljettaa keittiön pöydästä erilaisten ihmisten koteihin ja elämään. Teoksen kuvamaailma sai kehuja, ja sitä kuvattiin omaperäiseksi ja irrottelevaksi.

Ehdokkaiden julkistustilaisuudessa Isoaro sanoi, että viime aikoina perheiden moninaisuus on tullut enemmän esiin lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Hänestä kuitenkaan lapsettomat perheet eivät ole näkyneet tarinoissa. Nyt tekijät ovat halunneet tuoda esiin niin tahattomasti kuin toivotusti lapsettomat perheet. Isoaro huomautti, että lapsettomat perheet eivät välttämättä ole perheettömiä.

Voiko näkymättömyys olla positiivista?

Raati kuvaa Sanna Iston Näkymättömät-nuortenromaanin luovan maiseman pitsihuviloista ja pöllyävistä hiekkateistä ja että kevyt fantasian peitto levittyy arjen tapahtumien päälle.

Str / Lehtikuva

– Teos on upea ja yllätyksellinen kuvaus nähdyksi tulemisen tarpeesta sekä perhe- ja sisarussuhteiden kipukohdista, Pekkarinen sanoi tilaisuudessa.

Julkistustilaisuudessa Isto sanoi näkymättömyyden olevan mielenkiintoinen aihe. Hän avasi, että todellisuudessa näkymättömyys koetaan usein negatiivisesti, kun taas lastenkirjallisuudessa se on tavoiteltua. Kirjallisuudessa se mahdollistaa esimerkiksi sen, että hahmot pääsevät tekemään jotain salaa.

Isto pohti, voisiko näkymättömyydellä olla positiivia puolia myös todellisuudessa.

Satukirjallisuuden perinnettä kunnioittaen

Meri ja Aleksi Korpelan ehdolla oleva kuvakirja Peloton Peltohiiri – Lumilabyrintti sijoittuu talvimaisemiin. Teos saa kehuja taianomaisesta ja lumoavasta kuvituksesta. Raati tuo perusteluissaan esiin, että teos kumartaa satukirjallisuuden perinteelle uudistaen sitä hienovaraisesti.

Str / Lehtikuva

Tekijät kertoivat julkistamistilaisuudessa, että he olivat ammentaneet kirjaan tunnelmia lapsuuden satuhetkistä. He ovat myös yrittäneet saada teokseen ajatonta symboliikkaa.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden parhaan teoksen valitsee muusikko ja taiteilija Herra Ylppö. Pekkarisen lisäksi ehdokkaita oli valitsemassa Kuvittajat ry:n toiminnanjohtaja Asta Boman sekä koulukirjastonhoitaja Olli Rantala.

Finlandia-palkinnot jaetaan keskiviikkona 29. marraskuuta. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Lasten- ja nuortenkirjallisuudelle Finlandia-palkintoa on jaettu vuodesta 1997.

Lue myös: Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaissa muun muassa Pirkko Saision elämäkerta, Ukrainassa sotinut suomalainen ja Neuvosto-Karjalaan loikanneiden tragedia